������

Maailmassa on 2,3 miljardia ihmistä ilman kunnollista sanitaatiota.

Kansainvälistä Maailman käymäläpäivää on vietetty 19. marraskuuta vuodesta 2001 lähtien. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota siihen, miten valtava määrä ihmisiä on edelleen ilman käymälää. Keskimäärin 1 800 lasta kuolee ripulitauteihin joka päivä.

Aalto-yliopistolla keskiviikkona pidetty seminaari kokosi paikalle päättäjiä, tutkijoita ja yritys- sekä yliopistomaailman edustajia.

”Ilman kunnollista saniteetti- ja vesihuoltopalveluita elävien ihmisten määrä on YK:n vuosituhattavoitteen mukaisesti puolittunut 2000-luvun aikana. Se on myönteinen signaali. Voimme olla optimistisia, vaikka tekemistä riittääkin vielä yllin kyllin”, toteaa professori Olli Varis Aalto-yliopistosta.

Varis hahmotteli seminaarissa sanitaation kokonaiskuvaa. Hänen mukaansa kehitysaskeleita otetaan maailman eri kolkissa hyvin monin eri tavoin.

”Esimerkiksi Kiinassa, missä kaupungistuminen on nopeaa, investoidaan valtavasti länsimaille tyypillisiin keskitettyihin jätevedenpuhdistusjärjestelmiin. Saniteetti- ja vesihuoltojärjestelmiä rakennetaan kaupunkeihin, mutta ei niinkään maaseudulle. Näin asiat kehittyivät myös Euroopassa 1960- ja 1970-luvuilla.”

Ratkaisut vaikkapa afrikkalaisissa kylissä ovat hyvin erilaisia kuin kehittyneissä maissa ja suurkaupungeissa. Kuivakäymälä on pikkukylissä hyvin tavallinen ratkaisu, vesivessa sen sijaan harvinainen.

Suomalaista erityisosaamista 

Suomalaiset yritykset ovat kooltaan niin pieniä, että niiden on Variksen mukaan hankala päästä mukaan suurimpiin, esimerkiksi Kiinan markkinoiden miljardeja euroja nieleviin saniteetti- ja vesihuolto-ohjelmiin. Mutta pienempiäkin kohteita on tarjolla.

”Suomalaisilla on paljon sekä teknistä että luonnontieteellistä erityisosaamista. Sille löytyy varmasti käyttöä esimerkiksi perinteisissä kehitysyhteistyökohteissa. Yritysten kannattaa pyrkiä mukaan myös EU-maiden kehitysyhteistyöprojekteihin.”

Varis huomauttaa, että vesihuolto- ja saniteettiprojektit ovat kehitysmaissa usein pitkäkestoisia ja politiikkaan sidottuja. Siksi ne eivät ole yrityksille niin riskialttiita kuin täysin markkinaehtoiset hankkeet.

Yksi seminaarin järjestäjistä, Finnish Water Forum, pyrkii helpottamaan yritysten pääsyä vientimarkkinoille.  Forumissa on mukana yritysten lisäksi myös yliopistoja, kuten Aalto-yliopisto.

Aalto-yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä on paneutunut jo pitkään kehitysmaiden vesikysymyksiin. Vettä tutkitaan sekä luonnonvarana, talouden kulmakivenä, että peruspalveluiden kuten vesihuollon ja sanitaation kannalta.

Tämänhetkisenä sanitaatioon liittyvänä kärkihankkeena on Tekesin rahoittama strateginen The New Global -tutkimusavaus. Tekesin rahoitus vuosiksi 2014–2015 on 1,8 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kehittää resurssiniukkoja innovaatiota vähävaraisille markkinoille ja luoda uutta liiketoimintaa suomalaisyrityksille.

The New Global -tutkimushanke yhdistää Aalto-yliopiston eri korkeakoulujen huippuosaamista vastuullisen liiketoiminnan, uusiutuvan energiateknologian, muotoilun, arkkitehtuurin ja vesiteknologian aloilta.

������ä�پ���ٴ��Ჹ:
Olli Varis
olli.varis@aalto.fi