Uutiset

Kolmiulotteinen kuvataide vaatii liikettä ja välittömyyttä

Riikka Mäkikoskela tarkastelee tuoreessa väitöstutkimuksessaan kolmiulotteisen taideteoksen syntyä.

Kolmiulotteinen taideteos on sekä materiaalinen että tilallinen, sillä sen kokonaisuutta ja merkityksiä ei voida hahmottaa yhdestä katselupisteestä. Myös kolmiulotteista teosta tehdessä on olennaista, että sen ympäri tai sen sisällä pääsee liikkumaan, sanoo Riikka Mäkikoskela, joka analysoi taiteen alan väitöstyössään Ympäri, sisällä. Kolmiulotteinen työskenteleminen kuvataiteessa kolmiulotteisen taideteoksen syntyprosessia.

Väitöstutkimus jäsentää ja käsitteellistää sitä käytäntöä, jossa kolmiulotteinen kuvataideteos syntyy. Tutkimuksen taiteellisen aineiston Mäkikoskela on esittänyt kahdessa näyttelyssä sekä yhdessä tutkimusesityksessä. Väitöskirja kokoaa yhteen tutkimuksen käytännön ja teorian.

– Aineistoni koostuu kymmenen taideteoksen tekemisestä. Osaa teoksista voidaan nimittää tilataideteoksiksi ja osaa veistoksiksi. Jokaisen teoksen syntymisestä olen kirjoittanut kuvallisen kertomuksen. Tutkimusaineistoani ovat myös toisten kuvanveistäjien kirjoitukset ja kuvataideteokset. Heistä pääosaan nousevat Robert Morris, Tony Cragg, Louise Bourgeois ja Leena Valkeapää, kertoo Mäkikoskela.

Vastavuoroisuutta ja vastusta

Mäkikoskelaa kiinnosti tutkimuksessa erityisesti se, kuinka taiteilija tunnistaa ilmiöitä aistisissa ja kehollisissa kokemuksissa ja miten ajatteleminen kietoutuu yhteen kaiken kanssa. Omia teoksia työstäessään hän pyrki tarkastelemaan taiteellisen työskentelynsä tapahtumasarjoja aistisesti. Tämän rinnalle hän nosti sosiaalisen, kulttuurisen ja historiallisen käytäntönsä toimintatapoja ja perinteitä.

Kolmiulotteinen kuvataiteellinen ajatteleminen on hyvin välitöntä toimintaa. Siihen liittyy liike ja liikkuminen, joten kolmiulotteinen taideteos syntyy tapahtumien sarjassa. Mäkikoskelan mukaan tapahtumasarjaa kuvaavat erityisesti aistinen valppaus, materiaalinen vastus, vastavuoroiseen ajattelemiseen avautuminen sekä passiivinen eteneminen ja kaiken syklisyys.

äöپܳܲ

Riikka Mäkikoskelan väitöskirja Ympäri, sisällä. Kolmiulotteinen työskenteleminen kuvataiteessa tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 11.12.2015 klo 12, Sampo-sali, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii dosentti Jyrki Siukonen.

Väitöskirjojen tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta , tiedustelut artsbooks@aalto.fi tai puh. 050 313 7086.

äپٴᲹ:

Riikka Mäkikoskela
puh. 045 1313562
riikka.makikoskela@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Pelkkä pöytälamppu, pyöreä polttimo kahden beigen levyn välissä, edessä kuivattua heinää
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Metex-palkinto 2026 Hana Rehorčíkoválle

Metex-palkinto myönnetään erinomaiselle maisterityölle, joka on tehty yhteistyössä teknologiayrityksen kanssa tai joka edistää muotoilun ja taiteen merkitystä ja käyttöä suomalaisessa teollisuudessa.
Hymyilevä silmälasipäinen nainen kuviollisessa mekossa ja panta päässä sisätiloissa
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ornamon Muotoilun suunnannäyttäjä 2026 -palkinnon sai palvelumuotoilija Mariana Salgado

Muotoilun suunnannäyttäjä -palkinto myönnettiin palvelumuotoilija Mariana Salgadolle, joka tuo muotoilua osaksi ilmastotutkimusta ja rakentaa ihmisten osallisuutta kestävyyssiirtymässä.
Moderni keittiö, kokki, roikkuvat paistinpannut ja puhelin, jossa suklaabrownien arvostelu
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitös: Kata Fodor tutkii kestävämpiä ruokavalioita ihmiselle ja planeetalle

Kata Fodor selvitti väitöstutkimuksessaan, miten edistää kestävämpiä ruokavalioita ympäristöjen, tilojen, infrastruktuurien ja kaupunkien suunnittelun avulla. 
Lähikuva piikiekosta metallisella mittausasemalla, jota ympäröi useita ohuita kultaisia mittaneuloja
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää fotoniikasta

Valtaosa käyttämistäsi digitaalisista laitteista hyödyntää fotoniikkaa. Tekoälyn kasvun myötä fotoniikasta löytyy apua myös energiatehokkaampiin datakeskuksiin, kertoo Aalto-yliopiston sähkötekniikan apulaisprofessori Paul Verrinder.