������

Wille Oudman (vasemmalla), Emilia Aarnio ja Emilia Julin rakentamassa prototyyppiään Aallon teollisen internetin kampuksella. 

Insinööritieteiden korkeakoulun tuotesuunnittelun kurssille osallistui tänä syksynä lähes 200 opiskelijaa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää teknisen tuotteen suunnitteluprosessin ja osaa soveltaa sitä eri sovelluskohteissa.

Ensimmäistä kertaa näin alkuvaiheessa opintoja opiskelijat saivat todellisen yritysongelman ratkottavakseen. Konecranesin antama tehtävä oli suunnitella siltanosturiin apuväline, jolla voidaan toteuttaa työkappaleen automaattinen nosto ja siirto kuormalavalta työstökoneelle ja takaisin.

”Konecranesilla on paljon aikaisempaa kokemusta kompakteista yhden ryhmän toteuttamista opiskelijatöistä. Tällaisen 30 ryhmää koskevan aiheen antaminen oli meillekin täysin uutta”, kertoo Ekku Rytkönen (kuvassa seisoo pöydällä), joka toimii innovaatioasiantuntijana Konecranesilla.

Aalto-yliopisto ja Konecranes sopivat keväällä 2016 yhteistyöstä teollisen internetin tutkimuksessa ja opetuksessa. �۳�ٱ𾱲��ٲ�ötä varten Konecranes lahjoitti yliopistolle nosturin, jossa on joukko turvalliseen käyttöön ja kunnonvalvontaan liittyviä älykkäitä toimintoja. Opiskelijat kävivät tutustumassa nosturiin .

”Emme päässeet kokeilemaan nosturia itse, mutta näimme, miten se toimii. Sen avulla pystyimme hahmottamaan mitä projektissa haettiin. Kurssi oli mukava, koska se oli käytännönläheisempi kuin monet aikaisemmat teoreettisemmat kurssit. Teimme joka viikko projektityötä ryhmän kanssa, jossa piti etsiä itse aika paljon tietoa, mutta myös olla luova”, kertoo Emilia Julin, 2:n vuoden kone- ja rakennustekniikan opiskelija.

Emilia Aarnion mielestä kurssilla oli ehdottomasti kivointa se, että sai työskennellä halli-ympäristössä ja rakentaa itse. ”Insinöörin pitää tietää miten ratkaistaan ongelma käytännössä ja tämä työ antoi hyvät pohdinnat sille. Vaikka prototyyppimme piirros oli hyvin yksinkertainen, toteutuksessa tuli silti vastaan pari haastetta, jotka piti ratkaista. Kunpa olisimme saaneet enemmän aikaa prototyypin rakentamiseen”, pohtii Emilia. 

Konecranesin toivomuksena oli saada iso joukko hyvin kuvattuja ratkaisuehdotelmia, mutta lopputulokset yllättivät heidät. ”Emme arvanneet, että ryhmät tekevät demoja ja prototyyppejä aiheistaan. Jotkut prototyypit oli jopa viety niin pitkälle, että niitä olisi voinut kuvitella vuoden kestävän kurssin tuloksiksi. Tämä kurssi sen sijaan toteutettiin alle kahdessa kuukaudessa noin kuuden opiskelijan voimin”, kertoo Ekku Rytkönen. 

Professori Petri Kuosmasen mukaan yritysyhteistyö koko opiskeluajan ensimmäisestä vuodesta alkaen on tärkeää, koska yrityksistä tulevat aiheet ovat tuoreita ja perustuvat todellisiin tarpeisiin. Hänen mukaansa opiskelijaa motivoivat teollisuuden aiheet myös siksi, että ne antavat mahdollisuuden jo opiskeluvaiheessa tutustua siihen ympäristöön, johon he valmistuttuaan siirtyvät.  

”Raikkaiden uusien ideoiden ja luovien ratkaisujen lisäksi yhteistyö yliopiston kanssa lisää tunnettuuttamme opiskelijoiden keskuudessa ja auttaa meitä houkuttelemaan tulevaisuuden osaajia yritykseemme töihin”, toteaa Ekku. 

Kurssilla rakennettuja prototyyppejä