Koneoppimisen apulaisprofessori Arno Solin valittiin Nuorten Tiedeakatemian jäseneksi
ܲ Arno Solin sai kesäkuussa sähköpostiinsa kutsun , hän ei aikaillut vastata myöntävästi. ”Se on iso kunnia. Ei ollut vaihtoehtoa, että olisin kieltäytynyt.”
Suomalainen Tiedeakatemia perusti Nuorten Tiedeakatemian vuonna 2017 Emil Aaltosen säätiön rahoituksella. Monitieteinen akatemia pyrkii vahvistamaan tieteen asemaa yhteiskunnassa. Jäseneksi valitaan tieteellisen uransa alussa olevia lupauksia eri yliopistoista ja aloilta. Kausi kestää neljä vuotta ja jäsenet valitaan kutsumenettelyllä.
Nuorten tiedeakatemian arvoista Soliniin vetoavat erityisesti monitieteellisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Koneoppimista tutkiva Solin on osallistunut aktiivisesti tekoälyn julkiseen keskusteluun.
Solinista monitieteellisyys on tärkeää, koska tiedeyhteisössä syntyy helposti oman tutkimusalan kuplia. Solin on huomannut ilmiön jopa oman laitoksensa sisällä, vaikka kaikki tutkivat tietotekniikkaa.
”Me tiedeihmiset tykkäämme usein hengailla niiden kanssa, jotka tekevät samanlaista tutkimusta.”
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on yksi yliopiston perustehtävistä. Solinista tapoja on monia: voi keskustella Twitterissä tai kirjoittaa vieraskynän lehteen. Monitieteellisyys on hänestä erityisen isossa osassa, kun ratkotaan yhteiskunnallisia ongelmia.
”Kun otetaan kantaa ajankohtaisiin asioihin, onhan siinä enemmän muskeleita, kun on asiantuntemusta monelta eri alalta”, hän sanoo.
Apulaisprofessoria kiinnostaa myös Nuorten Tiedeakatemian Tutkija tavattavissa -ohjelma, joka välittää eri alojen tutkijoita puhumaan kouluihin.
Syyskuussa on luvassa toinenkin uusi pesti, kun Solin aloittaa Suomen Akatemian akatemiatutkijana tutkimaan, miten koneoppimismalleista saataisiin luotettavampia ja nopeampia.
Lue lisää uutisia
Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta enemmän, mutta markkinat eivät reagoi
Yhdysvaltalaiset yritykset raportoivat kyberturvallisuudestaan entistä tarkemmin, mutta osakemarkkinoilla reaktiot jäävät vaisuiksi. Vaasan yliopiston ja Aalto-yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että pakollinen kyberraportointi ei innosta sijoittajia tai osakeanalyytikkoja. Sen sijaan suurin hyöty näyttää syntyvän yritysten sisällä.
Avustajakoira tulkitsee sanattomasti hoivaamansa ihmisen tarpeita
Tuore tutkimus osoittaa, että avustajakoirat eivät vain auta ihmisiä käytännön tehtävissä, vaan osallistuvat aktiivisesti hoivaan.
Professori Johannes M. Arend Aallon akustiikan laboratoriosta sai Lothar-Cremer-palkinnon
Professori Johannes M. Arend palkittiin innovatiivisesta ja uraauurtavasta työstään binauraalisen teknologian ja virtuaaliakustiikan aloilla.