Ihmisten ja bakteerien viestinnän välillä on vahva analogia. Aivan kuten ihmiset ovat kehittäneet monenlaisia kieliä ja murteita, bakteerit ovat kehittäneet erilaisia viestimolekyylejä. Jotkin näistä bakteerien kielistä ovat rakenteellisesti hyvin samankaltaisia, kuten hollannin ja saksan kielet, kun taas toiset ovat yhtä erilaisia kuin suomi ja kiina. Bakteerit käyttävät näitä kieliä paitsi kommunikoidakseen keskenään myös reagoidakseen ympäristöönsä. Tämä viestintä voi olla hyödyllistä: esimerkiksi bakteerit, jotka sitovat typpeä kasvien juurille, voivat nopeuttaa viljelykasvien kasvua. Se voi kuitenkin olla myös haitallista, sillä jotkin kaikkein ongelmallisimmista ja antibiooteille vastustuskykyisimmistä bakteeripatogeeneista käyttävät viestinvälitystä vahvasti infektioiden syntymiseen ja leviämiseen ihmisissä.
Tutkimme, miten bakteerit käyttävät näitä eri ”kieliä”. Sen jälkeen hyödynsimme näitä bakteerien viestintätapoja kehittääksemme yhteistyöhön kykeneviä yhteisöjä. Lopuksi kehitimme strategioita patogeenisten bakteerien viestinnän häiritsemiseksi ja tutkimme, miten tämä häirintä voitaisiin muuntaa bakteeri-infektioita vähentäviksi hoidoiksi.
Nautin todella tutkimuksen tekemisestä, ja olen kiitollinen mahdollisuudesta työskennellä näin kiehtovien aiheiden parissa. Samalla se oli suuri haaste, joka kulki mukanani useita vuosia. Lykkäsin opinnäytetyön viimeistelyä useaan otteeseen, koska se tuntui pelottavalta tehtävältä ja muut työt kasaantuivat aina. Kun starupin käynnistyis nopeasti, täytyi minun viimeistellä väitöskirja ja sen kirjoittaminen sujui yllättävän sujuvasti. Tajusin, että väitöskirja oli pohjimmiltaan yhtenäinen kertomus kaikista väitöskirjan aikana tekemistäni töistä ja artikkeleista - tarina, joka oli ollut päässäni koko ajan.
Väitöskirja oli suurin haaste, jonka olen tähän mennessä kohdannut. Kohtasin sitä tehdessäni useita esteitä, eikä vastausten löytäminen ollut helppoa. Se kuitenkin opetti minulle, miten tarttua haasteisiin ja lähestyä merkittäviä, vastauksia vailla olevia kysymyksiä. Ilman väitöskirjan tekemistä en olisi koskaan käyttänyt aikaa tai vaivaa näiden arvokkaiden oppien oppimiseen.
Lisää aiheesta:
Tutkimusta on esitelty Aalto-jutussa
, joka kehittää uusia ”Future-Proof”-hoitoja kaikkein vastustuskykyisimpiä bakteeripatogeeneja vastaan
Kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Kristiina Kruus on myöntänyt opinnäytetyöpalkintoja vuonna 2024 valmistuneille diplomi-insinööreille ja tohtoreille tutkintotodistustenjakotilaisuudessa 26.3.2025.
Diplomityöpalkinnot, jotka ovat suuruudeltaan 1 000 euroa, myönnetään seuraaville diplomi-insinööreille:
DI Linh Tong
Towards the biomimetic total synthesis of (±)-haloxine
DI Bibi Emilita Hannikainen
Investigating Native and Heterologous Signal Peptides for the Secretion of Recombinant Proteins in Komagataeibacter spp.
DI Sami Aleksi Hartikainen
Characterization of humidity reference for energy gas measurements
Väitöskirjapalkintojen arviointiperusteita ovat akateeminen laatu, vaikuttavuus ja uutuusarvo. Kemian tekniikan korkeakoulun dekaani myöntää 3000 euron arvoiset väitöskirjapalkinnot seuraaville tekniikan tohtoreille:
TkT Zahra Ahaliabadeh
Stabilized Nickel Rich Layered Oxide Electrodes for High Performance Lithium-Ion Batteries
TkT Christopher Jonkergouw
Exploring structural diversity in quorum sensing signalling systems and strategies to control prokaryotic community-wide behaviour
TkT Daniel Langerreiter
Synthesis of cellulose based self-sterilizing materials via solid-state reactions
TkT Junjie Shi
Engineering Sn- and Bi-based Electrocatalysts and Electrodes for Efficient Carbon Dioxide to Formate Production
TkT Jihong Yim
Conformality of atomic layer deposition analysed via experiments and modelling: case study of zinc oxide for catalytic applications.
Onnea kaikille palkituille!
Yli miljoona ihmistä kuolee joka vuosi, koska antibiootit eivät enää tehoa. Tutkijat etsivät nyt kuumeisesti uusia tapoja kukistaa bakteerit, ja vastaus saattaa löytyä niiden omista aseista.
