Uutiset

Lappset-stipendin sai maisema-arkkitehti Johanna Tuokko

Diplomityö käsittelee virtuaalisen maisemamallinnuksen hyödyntämistä aluesuunnitteluun osallistamisessa.
Virtuaalimalli maisema-arkkitehti Johanna Tuokon tutkimuksesta, kohteena Uunisaari
Uunisaaren virtuaalimalli oli yksi Tuokon päätutkimuskohteista.

Kaupunkisuunnittelussa on tärkeää, että alueen sidosryhmät osallistuvat suunnitteluun. Näin suunnittelukohteesta saadaan arvokasta tietoa, mikä osaltaan tekee suunnitteluratkaisuista käyttäjälähtöisempiä. Suunnitelmapiirustukset, kartat, kaavapiirustukset, havainnekuvat ja fyysiset pienoismallit eivät kuitenkaan ole helposti ymmärrettäviä ja luettavia kaikille osallisille.

پdzٲöää Osallistaminen virtuaalisessa maisemassa maisema-arkkitehti Johanna Tuokko selvittää, kuinka virtuaalimallinnusta voidaan hyödyntää aluesuunnittelun osallistamisessa ja kuinka sillä voidaan parantaa tilallista hahmotettavuutta.

Lappset-toimikunnan mukaan diplomityö työn aihe on ajankohtainen. ”Tekijä on ottanut haltuunsa monitahoisen aihepiirin ja hyödyntänyt monipuolisesti kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta ja tapaustutkimusmenetelmää. Työ on arvokas keskustelunavaus virtuaalisen maiseman osalta”, valintaa perustellaan.

Virtuaalimallinnus näyttää suunniteltavan kohteen eri vuodenaikoina ja sääolosuhteissa.
Tutkimus selvitti kuinka virtuaalimallinnuksella voidaan parantaa tilallista hahmotettavuutta ja ottaa huomioon muun muassa vuodenaikojen ja sääolosuhteiden vaikutus.
Maisema-arkkitehti Johanna Tuokko sai Lappset-stipendin diplomityöstään.

Tuokon löydösten perusteella virtuaalimallinnuksella on myönteinen vaikutus osallistamiseen, mutta tarkempaa tutkimusta tarvitaan yhä siitä, mitä dynaamisia ominaisuuksia ja millaisia elementtejä virtuaalisten maisemamallien tulisi sisältää, jotta ne parantaisivat tilallista hahmotettavuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuden kokemusta.

Työssään Tuokko esittää kyselytutkimusmenetelmiä, joissa virtuaalimallin dynaamiset ominaisuudet olisi jaettu erillisiksi tutkittaviksi tekijöiksi. Tätä kautta päästäisiin tutkimaan tarkemmin, mitkä virtuaalisen maisemamallin ominaisuudet mahdollisesti edesauttaisivat suunnitelmien hahmotettavuutta ja mitkä puolestaan eivät.

Lappset-stipendi on palkinto parhaasta maisema-arkkitehtuurin diplomityöstä. Se myönnetään vuosittain Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman ansiokkaan diplomityön tekijälle. Palkinnon suuruus on 2 000 euroa ja sen lahjoittaa Lappset Group Oy.

Työn valvojana toimi professori Anssi Joutsiniemi ja ohjaajina Juanjo Galan, Lauri Lemmenlehti ja Henna Fabritius.

äپٴᲹ:

Maisema-arkkitehti Johanna Tuokko, johanna.tuokko@wsp.com

Professori Anssi Joutsiniemi, anssi.joutsiniemi@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Moderni näyttelysali, mannekiineilla vihreitä ja valkoisia vaatteita, kulhoja ja beige kylpyamme jalustoilla
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisia puupohjaisia innovaatioita esillä Lontoossa

Näyttely esittelee suomalaisia biotalouden ratkaisuja niin teollisuuden kuin kuluttajan arkeen. Origamipohjaiset FOLD-materiaalit tarjoavat kestävämpiä ratkaisuja pakkausten ohella myös moneen muuhun käyttötarkoitukseen.
Musta teksti keltaisella: “#9” ja rivi maailman taide- ja muotoilurankingista (QS 2026).
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston taide ja muotoilu on maailman yhdeksänneksi paras

Kaikkiaan viisi Aallon alaa ylsi sadan parhaan joukkoon arvostetussa QS-vertailussa.
Kaksi ihmistä istuu moottoripyörällä illanhämärässä ja katsoo kaukaisia kaupungin valoja.
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Sherwan Hajin My Name is Hope on voittanut vuoden 2025 lyhytelokuvan Jussi-palkinnon

My Name is Hope on ohjaja-käsikirjoittaja-näyttelijä Sherwan Hajin maisterielokuva Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitokselta.
Valkoinen paneelipatteri vaalealla seinällä lasioven vieressä, taustalla kaupunkinäkymä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä

Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia.