Maaperä tutuksi pohjarakentamisen maastoharjoituksissa
Päivän aikana noin 200 opiskelijaa kävi pienryhmissä tutustumassa laitteisiin ja suoritti harjoituksiin liittyviä tehtäviä Ossinlammen ympäristössä. Opiskelijat edustivat kahta kurssia: geologia ja geomekaniikka sekä georakentaminen ja kaivannaistuotanto.
”Maaperäkartan mukaan olemme nyt sinisellä alueella eli huonosti rakennuskäyttöön sopivalla maalla”, kertoo yliopisto-opettaja Henry Gustavsson. ”Allamme on pehmeää savea, jonka paksuus on 3,5 metristä 15 metriin. Savi on niin pehmeää, että rakennukset täytyy perustaa paalujen varaan.”
Maatutkan käytössä opastaa Aalto-yliopistossa geofysiikan alalta väitellyt TkT Tero Hokkanen.
Maaperän laatu selvitetään kairauksella. Energia- ja ympäristötekniikan pääaineessa opiskeleva Taneli Helminen tarttuu rohkeasti painokairaan.
Kairan teroitettu porkkanamainen kärki lyödään pystysuoraan maahan. Painoja lisätään samalla, kun kaira uppoaa maahan. Tavoitteena on saada kairan painumisnopeudeksi 2–5 cm sekunnissa. "Jos vauhti on liian nopeaa, vähennetään painoja. Jos liian hidasta, niin lisätään painoja. Kaikki kirjataan ylös”, opettaa Gustavsson.
Kairaaminen ei ole ihan kevyttä. Tarvitaan kaksi opiskelijaa, jotta työ pääsee vauhtiin. Pian kairausreiästä pursuaa vellimäistä savea. Jalkojen alla tuntuu oudolta, mutta opettajan mukaan ei ole syytä huoleen.
”Tässä on kunnon kuivakuori, joka kantaa jopa autoa. Lähempänä merenrantaa rakennusluokka on 6 eli rakentaminen on erittäin hankalaa. Kuitenkin rakennusmaan kalleus ja merenranta aiheuttavat sen, että näillekin maa-alueille rakennetaan”, kertoo Gustavsson.
Vesi- ja ympäristötekniikasta kiinnostunut Helminen toteaa, että maastoharjoitusten aikana myös maamekaniikka on alkanut kiinnostaa.
”Maisterivaiheen ohjelman valinta on vielä kesken, mutta ympäristöön liittyvät alat kiinnostavat. Ne ovat tulevaisuuden aloja”, hän tuumii.
Seuraavaksi ryhmä siirtyy hyvin rakentamiseen soveltuvalle alueelle, joka kuuluu rakennettavuusluokkaan 2. Maanvarainen perustaminen on siellä mahdollista, koska karkeampien maakerrosten päällä olevia pehmeitä maakerroksia on korkeintaan kolme metriä.
Kaikille avoin kandikurssi YYT-C2003 toteutettiin keväällä Ramobollin avustuksella Rakennustekniikan talon takapihalla, Ossinlammen ympäristössä ja läheisessä metsikössä.
Ramboll toimitti maastoharjoitukseen kolme kairausvaunua miehistöineen.
Taneli Helminen (vas.) tutustuu käsikairan käyttöön opettaja Henry Gustavssonin johdolla.
Lue lisää uutisia
FITech-verkostoyliopiston uusi rahoitus lisää terveysteknologiaa verkoston kurssitarjontaan
Aalto-yliopiston koordinoima FITech-verkostoyliopisto on saanut uuden rahoituksen, joka laajentaa verkoston maksutonta kurssivalikoimaa terveysteknologian teemoilla.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.