ºÚÁÏÍø

Uutiset

Mallintarkastus varmistaa ydinvoimaloiden turvajärjestelmien virheettömyyden

Tutkimuksessa täydennetään mallintarkastuksella testauksen ja simuloinnin jättämiä aukkoja turvajärjestelmien verifioinnissa.

Mallintarkastaminen prosessikuvauksena.

Jussi Lahtisen väitöskirjassa etsittiin formaalimpaa, matemaattisempaa, lähestymistapaa järjestelmien verifiointiin, ja kehitettiin ydinvoima-alalle sopivia mallintarkastuskäytäntöjä. Perinteiset järjestelmien verifiointimenetelmät, kuten testaus ja simulointi, eivät ole riittävän kattavia turva-automaatiojärjestelmien digitalisoituessa yhä enenevässä määrin.

- Ydinvoimaloissa on käytössä laajoja turvajärjestelmiä, kuten esimerkiksi hätädieseljärjestelmä monine eri ohjausjärjestelmineen. Yhdessä kehitetyssä tekniikassa järjestelmä jaetaan osamoduuleihin, ja algoritmilla etsitään järjestelmän oikeellisuuden osoittava moduulien alijoukko, kertoo Lahtinen tutkimuksen toteutuksesta.

Arkkitehtuuritasolla merkittäviksi muodostuvat laitteistoviat esimerkiksi mikropiireissä, joita käytetään usean eri toiminnon laskemiseen. Yksittäisellä ohjelmistovialla ei niinkään ole suurta turvallisuusmerkitystä, koska laitoksella on käytössä useita itsenäisiä ohjelmistopohjaisia turvajärjestelmiä.

- Mallintarkastus on erittäin tehokas menetelmä löytämään piileviä suunnitteluvirheitä, jotka voivat olla myös outoja tai epätavallisia. Toisin kuin testauksella tai simuloimisella, mallintarkastuksella voidaan saavuttaa täydellinen sekventiaalinen kattavuus suhteessa tarkasteltavaan vaatimukseen, täydentää Lahtinen.

Väitöskirjan viimeisessä vaiheessa luotiin menetelmä ohjelmistopohjaisten järjestelmien suunnittelussa käytettävien toimilohkokaavioiden rakenteellisen testauksen tueksi. Menetelmässä generoidaan testejä turva-automaation toimintaa kuvaavan toimilohkokaavion rakenteen perusteella.

- Fortumilta saadun palautteen mukaan jo mallintarkastus prosessina voi paljastaa virheitä, joita ei tule huomanneeksi testauksessa. Lisäksi mittava tarkastus kykenee analysoimaan tapahtumia hyvin lyhyellä aikajänteellä, lisää Lahtinen.

Väitöskirjatyön tuloksia on jo hyödynnetty toimeksiannoissa Olkiluoto 3:n osalta Säteilyturvakeskukselle, Loviisan ydinvoimalan automaatiouudistuksen osalta Fortumille, ja Hanhikiven toiminnallisen arkkitehtuurin osalta Fennovoimalle. Jatkotutkimus mallintarkastuksen integroinnista todennäköisyysperusteiseen riskianalyysiin on jo alkanut.

Tutkimukseen liittyvä väitöstyö on ohjattu Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella professori Keijo Heljangon toimesta, ja se on toteutettu Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä. Tutkimus on suurelta osin SAFIR-ydinturvallisuustutkimusohjelman rahoittama. Mallintarkastusta on tutkittu yhtäjaksoisesti vuodesta 2007 saakka, ja se on laskennallisesti hyvin vaativa menetelmä.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹:

Jussi Lahtinen
VTT
jussi.lahtinen@vtt.fi
+3580 400 519 798

Keijo Heljanko
Professori
Tietotekniikan laitos
keijo.heljanko@aalto.fi
+358 50 430 0771

³Õä¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹:

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Talotekniikka murroksessa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikka murroksessa: data, vastuullisuus ja uudet liiketoimintamallit muuttavat alaa

Talotekniikka on nopeasti kehittyvä kokonaisuus, jossa yhdistyvät energia, data, käyttäjäkokemus ja liiketoimintamallit. Vuoden 2025 Talotekniikka 2030 -visiomittaus kertoo lukuina alan kehityksestä ja muutoksen vauhdista.
Sami Lauronen, Axel Hedman, Eero Virmavirta, Olli Latvakoski, Elina Heikkila.jpg
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Perustieteiden korkeakoulu palkitsi vuoden 2025 parhaat väitöskirjat ja diplomityöt

Perustieteiden korkeakoulussa valmistui 2025 kaiken kaikkiaan 71 tohtoritutkintoa ja 607 maisteritutkintoa. Korkeakoulu palkitsi seitsemän väitöskirjaa ja kuusi diplomityötä.
Neljä miestä hymyilee pöytäjalkapallopelin ääressä.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö Julkaistu:

Tekoäly tehostaa turvatarkastuksia – diplomityö paransi See Through Solutionsin kamerateknologiaa

FAIR-ekosysteemissä syntyy uusia tekoälyratkaisuja. Suomalainen deep-tech-startup See Through Solutions sai diplomityöstä vauhtia kehitystyöhönsä.
Kuormittavinta on kännykän jatkuva vilkuilu ja toistuva viestittely pitkin päivää. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Unohda ruutuaika, kuormitus syntyy puhelimen toistuvasta räpläämisestä

Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät pitkittäistutkimuksessaan, mikä kuormittaa digilaitteiden käyttäjiä eniten. Yllättäen kuormittavinta ei ole laitteiden käyttöaika, vaan toistuva käyttö lyhyissä pätkissä – se kuormittaa enemmän kuin pitkä ruutuaika.