Miljoona euroa säteilyilmaisimien tutkimukseen
Aalto-yliopiston tutkimushankkeissa kehitetään silmän sarveiskalvon kuvantamistekniikkaa, erityisherkkää magneettikentän mittaustekniikkaa sekä germanium-pohjaisia erittäin herkkiä infrapuna-antureita. Kolme hanketta saivat yli puolet (53 prosenttia) haussa olleesta Suomen Akatemian kahden miljoonan euron rahoituksesta.
Professori Zachary Taylorin tutkimusryhmä kehittää uutta kuvantamismenetelmää, jolla voitaisiin havaita sarveiskalvon siirteen hylkiminen täsmällisesti ja ajoissa. Alimillimetriaaltoihin, terahertsispektroskopiaan ja valokerroskuvaukseen perustuva menetelmä voisi havaita liiallisen nesteen kertymisen, joka enteilee hylkimisreaktiota.
”Nykyiset diagnosointimenetelmät havaitsevat hylkimisen liian myöhään, mikä voi johtaa siirteen tuhoutumiseen. Tämän teknologian ansiosta sarveiskalvosiirre voidaan pelastaa ja näin säilyttää potilaan näöntarkkuus”, Taylor sanoo.
Vanhemman yliopistonlehtorin Gheorghe-Sorin Paraoanunhankkeessa rakennetaan erityisherkkiä magneettikentän ilmaisimia, joissa hyödynnetään yhtä keinotekoista atomia.
”Pienen magneettikentän havaitsemisesta voi olla hyötyä muun muassa aivotutkimuksessa, geologiassa, maanjäristysten ennustamisessa ja öljyn etsinnässä. Keinotekoisen atomin valmistaminen ja hallinta voi myös vaikuttaa fysiikan perustutkimukseen, esimerkiksi aksionin eli hypoteettisen alkeishiukkasen havaitsemiseen.”
Professori Hele Savinin tutkimuksessa kehitetään yhdessä australialaisen New South Walesin yliopiston kanssa uudenlaisia erittäin herkkiä infrapuna-antureita muun muassa lääketieteellisen tutkimuksen käyttöön. Hanke yhdistää Aallon mustaan piihin liittyvää osaamista ja New South Walesin yliopistossa kehitettyä laserprosessointia.
Rahoitetut hankkeet ovat osa Suomen Akatemian , jossa edistetään terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien säteilyilmaisimien kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, jotka luovat uudenlaisia, laitelähtöisiä ja toiminnallisia säteilyilmaisinkokonaisuuksia.
Kuva: Aalto-yliopisto, Aino Huovio
Lue lisää uutisia
3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta
MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja
Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.