������

"Ihmisellä on suuri vaikutus järviin, jokiin, meriin ja muihin luonnonvesistöihin. Olemme esimerkiksi jo satoja vuosia muokanneet jokia ja tulvatasankoja palvelemaan paremmin ihmiselle tärkeitä toimintoja: maanviljelystä, vedenottoa, vesillä liikkumista, energiantuotantoa ja asumista.

Ympäri maailman jokia ja puroja on muokattu leventämällä, suoristamalla, pengertämällä ja perkaamalla kasvillisuutta ja muita luonnonelementtejä. Nämä perinteiset jokien hallintakeinot ovat kuitenkin tehneet vahinkoa jokien ekosysteemeille ja biologiselle monimuotoisuudelle. Niiden seurauksena suuria määriä maa-ainesta ja ravinteita pääsee kulkeutumaan järviin ja meriin, joissa ne aiheuttavat leväkukintoja.

Tarvitsemme siis kestäviä ja kustannustehokkaita tapoja yhdistää virtavesien ekosysteemien suojelun sekä ihmisten tarpeet.

Luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat vaihtoehdon perinteiselle jokien hallinnalle. Ne jäljittelevät ja hyödyntävät luonnon omia prosesseja: esimerkiksi hallittu kasvillisuuden hyödyntäminen uomien suunnittelussa sekä syvyyden ja virtausolosuhteiden monipuolistaminen perustuvat jokien luonnollisiin ominaisuuksiin. Luontopohjaisten ratkaisujen avulla voidaan vastata ihmisen joen käytön tarpeisiin ekologisella, kustannustehokkaalla ja joustavalla tavalla.

Eräs lupaava ratkaisu on kaksitasouoma, jossa luonnonuomaa ei perinteiseen tapaan kaiveta auki, vaan sen rinnalle rakennetaan tulvatasanteita. Kaksitasouoma tukee joen ekosysteemin toimintaa niin matalan kuin korkean veden aikaan. Näin se auttaa sopeutumaan tulviin ja kuivuuteen, joita ilmastonmuutos vahvistaa entisestään.

Kasvillisuuden peittämä tulvatasanne suojelee uomaa eroosiolta, vähentää maa-aineksen kulkeutumista vesistöihin ja parantaa veden laatua. Myös luonnon monimuotoisuus saa piristysruiskeen: kaksitasouoma antaa mainiot kasvuolosuhteet jokien ja purojen luontaisille kasveille ja eliöille."

Tutkijatohtori Kaisa Västilä

Aalto-yliopiston muotoilun opiskelijat ja vesitutkijat visualisoivat vesitutkimuksen kestäviä ratkaisuja Fragile Water -näyttelyssä, joka on esillä Helsinki-Vantaan lentokentällä vuonna 2019.