������

Professori Monika Österberg, mitä tutkit ja miksi?

Tutkin luonnonmateriaaleja, lähinnä puusta saatavia luonnon polymeerejä, tavoitteenani parantaa niiden ominaisuuksia pintaa muokkaamalla. Työni tarkoitus on pystyä korvaamaan öljypohjaisia tuotteita uusiutuvalla luonnonmateriaalilla.

Yksi tutkimistani materiaaleista on nanoselluloosa, joka on hyvin pieniksi palasiksi pilkottua tavallista sellukuitua. Nanomittakaavassa kuidun puumaisuus katoaa ja tuloksena on keveät ja kestävät rakenteet mahdollistava luonnon oma lujitemateriaali. Sille löytyy sovelluskohteita muun muassa lääketieteestä ja pakkausteollisuudesta sekä liikenteessä, jossa kevyt mutta luja materiaali voisi säästää polttoainetta.

Viime aikoina olen tutkinut myös ligniinin uusia käyttömahdollisuuksia, esimerkiksi kehittämällä pyöreitä nanoligniinipartikkeleita, jotka voisivat korvata formaldehydin puuliimoissa.

Miten päädyit tutkijaksi?

Olin juuri valmistumassa, kun sain kuulla jatko-opiskelupaikasta Tukholmassa. Työ liittyi pintakemiaan, josta en silloin tiennyt juuri mitään, mutta menin kuitenkin haastatteluun ja sain paikan. Heti kun aloitin, innostuin kovasti ja sillä tiellä olen – voisi siis sanoa, että olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohtia?

Yksi kohokohdista on ollut nanoselluloosatutkimuksen tuominen Suomeen – olin vahvasti mukana sekä ensimmäisessä projektissa 2004 että meidän, VTT:n ja UPM:n yhteisen Nanoselluloosakeskuksen perustamisessa.

Monia kohokohtia on varmasti vielä tulossa:)

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Ne ovat Innostus ja peräänantamattomuus. Pitää uskoa omiin ideoihin ja seistä niiden takana, sillä kun on keksinyt jotain oikeasti uutta, kukaan muu ei yleensä aluksi ymmärrä sen hienoutta.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Minulla on uralleni kolmea isoa toivetta.  Ensimmäinen on se, että voin jatkaa tutkimusta ja olla siinä maailman huipulla. Toiseksi toivon, että jatko-opiskelijani ja postdoc-tutkijani pärjäävät hyvin omalla urallaan. Koska olen käytännön ihminen, kolmas toiveeni on, että jostain keksinnöstäni tulisi oikea tuote, joka osaltaan muuttaisi maailmaa. Olen aika innostunut tekstiilipintojen muokkauksesta, jossa vahapartikkeleiden avulla saadaan vettähylkivä mutta hengittävä pinta – vähän kuin luonnon oma goretex, ilman haitallisia kemikaaleja.

Monika Österberg ja muut Aalto-yliopiston uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan monialaisessa iltapäivässä 12. lokakuuta klo 14.15 alkaen. Tervetuloa!

Katso luentojen ohjelma ��ää����ä