Otaniemeen rakennetaan talkoovoimin yhteisösauna, joka kelluu tuulivoimalan siivillä
Aaltolaisten perustama Reverlast rakentaa vanhojen tuulivoimaloiden siivistä kovatkin meriolosuhteet kestäviä kelluvia rakenteita.
Mukana matkassa: Tuulivoimalan vanha siipi sai uuden elämän
Aalto-yliopistosta ponnistanut Reverlast tekee käytöstä poistettujen tuulivoimaloiden siivistä vuosikymmeniä meressä kestäviä laitureita. Niistä ensimmäinen kelluttaa sympaattista yhteisösaunaa kampuksen rannassa.
Ensivilkaisulla Siipisaunassa ei näy mitään erikoista. Sitten laiturin päädyn alta pilkistää jotain valkeaa.
”Se on tuulivoimalan siiven kärki, joka vakauttaa laituria ja jolta on myös hauska hypätä uimaan”, kertoo lämmityspuuhissa oleva Johannes Peace, Reverlastin toimitusjohtaja.
Reverlast on kolmen aaltolaisen perustama startup-yritys, joka ratkoo globaalia ongelmaa: mitä tehdä tiensä päähän tulleiden tuulivoimaloiden siiville?
Kun keskimäärin 15 tonnin painoinen ja 200 000 euroa maksanut siipi lasketaan maahan, se muuttuu omistajalleen hankalasti kierrätettäväksi jätteeksi.
Euroopan unionin jätepolitiikan ja -lainsäädännön kulmakivi on viisitasoinen jätehierarkia: jätteen välttäminen, uudelleenkäyttö, materiaalin kierrätys, energiaksi hyödyntäminen ja loppusijoitus. Mitä ylempänä hierarkiassa ollaan, sitä parempi ympäristön kannalta.
Yhdysvalloissa tuulivoimalan siipiä haudataan maahan, hautaamisen kieltäneessä Euroopassa ne poltetaan energiaksi tai parhaassa tapauksessa murskataan betonin raaka-aineeksi.
Materiaalin ominaisuuksia ja teollista muotoilua hukataan.
Vuonna 2022 Johannes Peace keksi ylemmäs hierarkiassa yltävän idean.
Vahvaa ja edullista
Aallossa bio- ja kemiantekniikkaa sekä kansainvälistä muotoilujohtamista opiskellut Peace pohti vuosia, miten merelle voisi rakentaa suuria, kelluvia rakenteita, kuten leväkasvattamoita. Tarpeeksi vahvaa ja riittävän edullista materiaalia ei vain löytynyt.
Sitten hän näki kuvan tuulivoimaloiden siipien hautausmaasta.
Siivet tehdään lasikuidusta – intohimoiselle veneilijälle tutusta materiaalista. Sehän kestää meriolosuhteissakin vuosikymmeniä, Peace tajusi ja otti yhteyttä toiseen venefaniin, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun alumniin Ossi Heiskalaan. Kiinnostaisiko tätä alkaa kehittää yhdessä liiketoimintaa?
”Positiivinen ympäristövaikutus yhdistettynä bisnesmahdollisuuteen – totta kai lähdin mukaan”, Heiskala sanoo.
Perusteellisten taustatöiden jälkeen tiimi pääsi Kiuas-kiihdyttämöohjelmaan, ja Reverlast perustettiin elokuussa 2024. Peacen ja Heiskalan lisäksi tiimiin kuuluu Aallossa muotoilua opiskeleva Henrik Jansson.
Yritys valmistaa tuulivoimalan siivistä kelluvia laitureita.
Ensimmäisen kohteen piipusta tupruttaa jo savua.
Kymmeniä vuosia lisäaikaa
Aalto-yliopiston kampuksen rannassa kelluva Siipisauna valmistui alkuvuodesta 2025, yliopiston myöntämän 10 000 euron Sustainability Action Booster -apurahan vauhdittamana.
Itse sauna on perisuomalainen, paketista koottu, tummaksi petsattu tynnyrisauna. Laiturin kansi on tehty siperianlehtikuusesta. Se on kovaa ja kestävää ja sisältää luonnon omia suoja-aineita kuten pihkaa, hartseja ja mineraaleja.
Varsinainen juju löytyy kannen alta: laituri kelluu neljän tuulivoimalan siivestä tehdyn ponttoonin päällä. Ponttoonit on täytetty polystyreenillä, ja jokainen niistä painaa reilut 300 kilogrammaa.
Ponttooniin käytetyn siipipalan lasikuitukerroksen paksuus on jopa kuusi senttimetriä, kun se purjeveneessä on noin senttimetrin verran. Ponttooni on siksi äärimmäisen vahva. Siipisaunakin talvehti jäissä ongelmitta.
Tuulivoimalan siipi kestää alkuperäisessä käytössä noin 20 vuotta, vedessä helposti yli tuplasti sen verran. Maalaus ja pintakäsittely parantavat kestoa entisestään.
Samalla vähenee tarve käyttää perinteisiä ponttoonimateriaaleja, betonia ja polyeteenimuovia, mikä tekee ratkaisusta entistäkin ympäristöystävällisemmän. Siipisaunan kaltainen laituri estää karkeasti laskettuna 2,6 tonnin hiilidioksidipäästöt, ja mitä isompia ja enemmän laitureita rakennetaan, sitä suurempi vaikutus.
Venemessuilla Reverlast myi varaston tyhjäksi pikavauhtia. Otaniemen tilat jäivät nopeasti pieniksi.
Uudet tilat odottavat Naantalissa. Ja maailmalla riittää kierrätettävää.
Aallonmurtajia ja kelluvia kyliä
Suurin osa Suomen tuulivoimaloista on vasta elinkaarensa alkupäässä. Toisin on esimerkiksi Saksassa, jossa yli kolmannes voimalakannasta on yli 15 vuotta vanhaa. WindEurope-yhdistys arvioi, että 2030 alkaen yksin Euroopassa tulee kierrätykseen 52 000 tonnia eli yli 3 000 siipeä joka vuosi.
Siksi uudelleenkäyttöideoita kehitetään ympäri maailmaa.
Tanskassa siivistä on tehty pyöräkatoksia, Saksassa ulkokalusteita ja Yhdysvalloissa tutkitaan niiden käyttöä siltojen rakenteissa.
Reverlast on aloittamassa yhteistyötä Naantalissa toimivan, kiertotalouteen erikoistuneen VG-Port Oy -satamayrityksen kanssa. Alukset kuljettavat satamasta tavaraa läntiseen Eurooppaan ja tekevät paluumatkan siipilastissa.
”Olemme laskeneet, että 600 metriä siipiä kerralla riittäisi tekemään järjestelystä kannattavan”, Ossi Heiskala paljastaa.
Reverlast aloitti kelluvista laitureista, koska tiimissä on paljon niihin liittyvää osaamista. Tällä hetkellä suurin osa ponttooneista täytetään kierrätyslasista tehdyllä vaahtolasilla, joka tekee niistä uppoamattomia. Suunnittelupöydällä on myös uusi menetelmä, jonka avulla ponttoonit kelluvat ilman erillistä täytettä.
Yrityksen laituri on maailmassa ainutlaatuinen, mutta teknologia sopii muihinkin kelluviin rakenteisiin, kuten aallonmurtajiin. Tulevaisuuden visioissa siintää jopa siivillä kelluvia kyliä.
”Ilmastonmuutos nostaa monilla alueilla merenpintaa ja pahentaa myrskyjä, mikä lisää väliaikaisten asumisratkaisujen tarvetta”, Johannes Peace sanoo.
”Vesi myös vetää meitä ihmisiä puoleensa, sen äärellä on hyvä olla. Kun tuolla lauteilla istuu, tuntee kellumisen ja näkee ikkunasta siiven kärjen – saunoo tuulivoimalan siivellä.”
Rakastettu sauna
”Siipisauna avattiin yleisölle huhtikuussa, ja ihmiset ovat rakastaneet sitä. Sauna on sympaattinen ja saavutettava, sillä se on kaikkien varattavissa ja saunoa voi viidellä eurolla tunti, eli käytännössä polttopuiden hinnalla.
Aalto Sustainability Clubin vapaaehtoiset olivat mukana rakentamassa saunaa, ja nyt pyöritämme toimintaa yhdessä Polyteknikkojen saunaseuran kanssa. Avajaisissa riitti porukkaa, ja parhaimmillaan lauteilla oli kerralla 17 ihmistä. Pelasimme pihalla pelejä, ihmiset uivat ja saunoivat tuntikausia – se oli ihana startti kesälle.
Aalto on kansainvälinen yhteisö, ja monelle ulkomaalaiselle saunominen on tärkeä osa Suomi-kokemusta. Tätä parempaa paikkaa ei siihen ole: merimaisema on kaunis ja kuumien löylyjen jälkeen on ihanaa mennä viileään veteen. Kansainväliset ystäväni ovat olleet aivan ihastuneita, ja uskon, että sauna on tuonut hurjasti iloa koko Aallon opiskelijayhteisölle.”
Anna Hakola, taloustieteen opiskelija, Aalto Sustainability Clubin hallituksen jäsen
Artikkeli on julkaistu (issuu.com) syyskuussa 2025.
Lue lisää Siipisaunan vaiheista
Koe Reverlastin laituri ja opiskelijoiden ylläpitämä, vuokrattavissa oleva kelluva sauna Otaranta 9:ssä, Espoossa.
Lue lisää uutisia
Hiilinieluja kaupungin alla – mistä tehdään tulevaisuuden infra?
Rakentaminen on yhä ilmastopäästöjen pahis, mutta se voisi olla myös osa ratkaisua. Infrarakentamisen uusissa materiaaleissa kytee muutos, kun tutkijat, kaupungit ja yritykset etsivät yhdessä tapoja rakentaa kestävämpää maailmaa – jopa hiiltä sitovaa.
Kohtaaminen: Hauska tavata, Helena Aspelin!
Väitöskirjatutkija Helena Aspelin kehittää proteiiniliimaa, jonka mallina on simpukoiden ja merirokkojen erittämä liima.
Aalto University Magazine tarkastelee muutoksen tekoja
Syyskuun numero nostaa esiin ihmisiä ja ideoita, jotka rikkovat rutiineja ja synnyttävät muutosta – tieteestä rakentamiseen, ruoasta uusiin materiaaleihin.