Näkökulmia värin materiaalisuuteen ja bioväreihin
Värin monipuolisten ominaisuuksien ja värjäämisen vaikutusten ymmärtämiseksi väri on ymmärrettävä itse materiaalina, jolla on oma olemuksensa. Visuaalisten piirteidensä lisäksi väriaineet koostuvat kemiallisista yhdisteistä ja saattavat muuttua ja haalistua ajan myötä. Värien tuotantomenetelmästä riippuen väriaineilla on myös monenlaisia haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja ihmisiin. Värien psykologiset vaikutukset samoin kun suhteemme väreihin voivat myös riippua väriaineiden fyysisestä elinkaaresta. Kuinka kaikille näille näkökohdille voitaisiin antaa yhtä paljon arvoa ja huomiota, kun ajatellaan värejä?
BioColour-tutkimusprojektissa kehitetään uutta tietoa, prosesseja ja ratkaisuja bioväriaineiden tuotantoon ja käyttöön. Tutkimuksen kohteena on koko tuotantoketju, jotta bioväriaineista voidaan kehittää käyttökelpoinen vaihtoehto synteettisille väreille. Tässä yhteydessä on oleellista tutkia myös bioväriaineiden kulttuurisia, sosiaalisia ja eettisiä näkökohtia. Hankkeen tavoitteena onkin käynnistää keskustelua synteettisten väriaineiden laaja-alaisesta käytöstä ja asemasta ”normaalina”. Vaikka bioväriaineilla värjätyt tuotteet eivät ole esimerkiksi välttämättä yhtä kirkkaita kuin synteettisillä väreillä värjätyt ja niiden sävyissä voi olla vaihtelua, voi näistä piirteistä mahdollisesti tulla osa uutta estetiikkaa, jossa väriä arvostetaan kokonaisvaltaisemmin, ainutlaatuisena ja dynaamisena materiaalina. Ihannetapauksessa tämä asettaisi bioväriaineet ilmeiseksi ja houkuttelevaksi valinnaksi sekä luonnolliseksi osaksi kestävää elämäntapaa.
Yleisötapahtuma Tiedekulmassa
BioColour-projekti järjestää maanantaina 17.8. yleisötapahtuman ”BioColour Splashes – Engaging with materiality and colour”, jossa keskitytään materiaalisuuden ja värin eri näkökulmiin. Muotoilija ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Julia Lohmann on yksi projektin tutkijoista ja puhuja tapahtumassa. Lohmannin lähestymistapa materiaaleihin ja väreihin luotaa pintaa syvemmältä ja perustuu vahvasti osallistamiseen ja yhteis-spekulaatioihin. Hän esittelee strategioita ja mahdollisuuksia yleisön sitoutumiseen perustuen käytännölliseen tutkimukseensa luonnonmateriaaleista ja suhteestamme elämäämme ylläpitävään kasvistoon, eläimistöön ja ekosysteemeihin. Julia Lohmannin materiaalisuutta ja väriä kriittisen designin näkökulmasta käsittelevän puheen lisäksi ohjelmassa kullaan Amsterdamin yliopiston konservaatiotieteiden professorin Maarten van Bommelin puhe kulttuuriperintökohteissa käytettyjen luonnonväriaineiden ikääntymisestä ja muuntumisesta. Tämän lisäksi kotitaloustieteen professori Minna Autio Helsingin yliopistosta puhuu kuluttajien näkemyksistä pakkauksista, materiaaleista ja väreistä, ja Marvacon Executive Partner Kai Lankinen esittelee ympäristöystävällisempään tuotantotapaan tähtääviä pakkaustulostuksen teknologioita.
Monitieteinen BioColour-tutkimushanke on Helsingin yliopiston koordinoima ja sitä rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto. Projektissa on mukana asiantuntijoita kymmenestä eri tutkimusyksiköstä, mukaan lukien Aalto Arts ja Aalto Bio2. Julia Lohmannin ja Kirsi Niinimäen johmata Aalto Arts –tiimi tutkii bioväriaineita kriittisen suunnittelun näkökulmasta kyseenalaistaen vakiintuneita arvojärjestelmiä, sekä muotoilullisesta ja teollisesta näkökulmasta keskittyen uuteen monimuotoisuuden estetiikkaan ja massatuotannolle vaihtoehtoisiin tapoihin suunnitella ja tuottaa tekstiilejä. Tapani Vuorisen ja Monika Österbergin johtaman Aalto Bio2 –tiimin tavoitteena on perehtyä lignoselluloosasta saatavien värillisten yhdisteiden hyödyntämiseen tekstiilimateriaalien värjäyksessä ja ymmärtää värjäytymisilmiötä alkaen värin muodostumisesta vuorovaikutuksiin biovärien ja substraattien välillä, sekä luoda lisäarvoa omaavia toiminnallisia materiaaleja.
Katso ”BioColour Splashes” -tapahtuman tarkempi ohjelma, ilmoittaudu osallistuaksesi paikan päällä Tiedekulmassa tai seuraa livestreamiä:
Seuraa BioColour-hanketta:
Twitter @BioColourFi
Facebook @BioColourFi
Instagram @biocolour
Youtube BioColour
Kirjoittaja: Riikka Alanko, vuorovaikutusvastaava, Helsingin Yliopisto
Lue lisää uutisia
Kehitä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vuonna 2026 – hae rahoitusta
Kauppakorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat voivat hakea EDI-rahoitusta huhti-toukokuussa 2026.
Naisten verkostot – symboliikan ja vaikuttavuuden välissä
Naisille on usein haaste, että heille relevantit verkostot ovat epämuodollisia ja miesvaltaisia. Nämä niin sanotut old boys -verkostot voivat jarruttaa naisten urapolkuja ja vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia.
Henkilöstöä ja opiskelijoita palkittiin Insinööritieteiden korkeakoulun tilaisuudessa
Palkintoja jaettiin vuoden 2025 parhaille tieteellisille julkaisuille ja väitöskirjoille, aktiivisille opiskelijoille sekä saavutuksille opetuksen, vaikuttavuuden ja palveluiden alueilla.