Nuoremmat varusmiesikäluokat aiempaa sosiaalisempia
Suomalaisten miesten käsitys omista sosiaalisista taidoistaan, kuten itseluottamuksesta, seurallisuudesta ja johtamismotivaatiosta, paranee tasaisesti yli ajan. 1970-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa syntyneiden ikäluokkien välillä näkyy hyvin selkeä ero.
Vastaukset persoonallisuustestissä ennustavat hyvin tuloja myöhemmin elämässä, joten persoonallisuuden kehityksellä on tärkeä taloudellinen merkitys.
Aalto-yliopiston, VATT:n, Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoista koostuva ryhmä on analysoinut 420 000 suomalaismiehen persoonallisuustestien tulokset. Puolustusvoimien varusmiehille teettämiin peruskokeisiin perustuva aineisto kattaa kaikki vuosina 1962–1976 syntyneet varusmiehet.
Tutkijat mittaavat muutosten suuntaa ja merkitystä ennustamalla testivastausten perusteella työtuloja 30–34-vuotiaina. Tulosten mukaan 1976 syntyneiden miesten keskimääräiset persoonallisuuspiirteet ennustavat 12 % korkeampia tuloja kuin 1962 syntyneiden miesten keskimääräiset persoonallisuuspiirteet.
Monissa aiemmissa tutkimuksissa on havaittu älykkyystestien tulosten nousu ikäluokkien välillä. ”Me näytämme, että samanlainen kehitys löytyy myös persoonallisuustestien tuloksille”, toteaa yksi tutkimuksen tekijöistä, Aalto-yliopiston tutkija ja VATT:n tutkimusohjaaja Matti Sarvimäki.
Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedelehdessä tällä viikolla julkaistava tutkimus on tärkeä, sillä ei-kognitiivisten taitojen eroja ikäluokkien välillä on vaikea tutkia luotettavasti edustavien aineistojen ja vertailukelpoisten testien puutteen vuoksi. Suomalainen varusmiesaineisto tarjoaa tutkimukselle ainutlaatuisen mahdollisuuden yleisen asevelvollisuuden ja pitkään samanlaisena pysyneen testipatterin ansiosta.
Tutkimuksen tekijät ovat Marko Terviö (Aalto-yliopisto), Matti Sarvimäki (Aalto-yliopisto ja VATT), Tuomas Pekkarinen (VATT), Markus Jokela (Helsingin yliopisto) ja Roope Uusitalo (Jyväskylän yliopisto).
Tutkimusartikkeli on luettavissa PNAS:n verkkosivuilla.
äپdz:
Tutkija Matti Sarvimäki, Aalto-yliopisto ja VATT
Puh. 0295 519 446
Lue lisää uutisia
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja
Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.
Digiklinikka paransi hoidon saatavuutta Pohjanmaalla – vaikutuksia tutkittiin poikkeuksellisen laajassa satunnaistetussa kokeilussa
Aalto-yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Turun yliopiston tutkijat selvittivät, millaiset ihmiset käyttivät perusterveydenhuollon chat-palveluita ja miten ne vaikuttivat palveluiden käyttöön Pohjanmaan hyvinvointialueella.