Uutiset

Oppikirjauutuus: aivosähkö- ja aivomagneettikäyrä analyyseineen yksiin kansiin

Risto Ilmoniemen ja Jukka Sarvaksen kirja Brain Signals on kattava katsaus aivosähkö- ja aivomagneettikäyrään sekä niiden analysoinnissa käytettäviin matemaattisiin malleihin.
Brain Signals.

MIT Press on julkaissut professori Risto Ilmoniemen ja emeritusprofessori Jukka Sarvaksen kirjoittaman kirjan Brain Signals: Physics and Mathematics of MEG and EEG. Teos käsittelee aivojen sähköistä toimintaa mittaavia kuvantamismenetelmiä, elektroenkefalografiaa (EEG) ja magnetoenkefalografiaa (MEG) sekä niiden fysiikkaa ja mitattujen signaalien analysoinnissa käytettäviä matemaattisia menetelmiä. Kirjasta on hyötyä neurotieteen tutkijoiden ja opiskelijoiden lisäksi esimerkiksi sairaalafyysikoille ja tuotekehittäjille.

Risto Ilmoniemen ja Jukka Sarvaksen tiet kohtasivat vuonna 1985 Olli Lounasmaan johtamassa Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratoriossa, kun Sarvas päätyi Ilmoniemen vastaväittäjäksi. Sarvas oli aikaisemmin tutkinut muun muassa maaperän mittausten matemaattista analysointia  — sitä kuinka malmia etsitään sähkömagneettisesti. Samoja matemaattisia menetelmiä käytetään aivotutkimuksessa.

Sekä Sarvaksella että Ilmoniemellä on hallussaan neurotieteen alan viitatuimpia julkaisuja.

”Edellinen vastaava oppikirja on julkaistu 90-luvulla, ja sen jälkeen ala on kehittynyt valtavasti muun muassa laitteistojen ja ohjelmistojen osalta. Brain Signals on ensimmäinen yhtenäinen teos aivosähkö- ja aivomagneettikäyristä, joka lähtee liikkeelle fysiikan ja matematiikan perusteista.  Aikaisemmin on pääasiassa julkaistu useiden kirjoittajien kokoomateoksia”, sanoo Jukka Sarvas.

EEG on käytössä jokaisessa pienessäkin sairaalassa, ja siihen liittyvät analyysit ovat useimmiten yksinkertaisia.

”Harvassa ovat kuitenkin ne asiantuntijat, jotka ymmärtävät matematiikan ja fysiikan malleja riittävästi pystyäkseen arvioimaan tulosten luotettavuutta tai valitsemaan tapauskohtaisesti parhaan analyysimenetelmän. Usein kliinisessä työssä ei ole käytössä juuri muuta kuin kohinanpoistosuodatus; esimerkiksi epileptinen aktiivisuus tulkitaan useimmiten silmämääräisesti”, Risto Ilmoniemi kertoo.

Laboratorioita, joissa on EEG:tä tarkempi mutta moninkertaisesti kalliimpi MEG-menetelmä, on maailmalla yhteensä vain parisataa. Aaltoa edeltäneestä Teknillisestä korkeakoulusta alkunsa saanut MEGIN Oy on alansa markkinajohtaja: yli sadassa laboratoriossa ja sairaalassa on suomalainen laite.

Kirjassa kuvataan myös kvanttiteknologian lippulaivahankkeeseen kuuluvaa, professori Lauri Parkkosen vetämää hanketta, jossa pyritään uudistamaan MEG-menetelmä uudella anturiteknologialla. Nämä optiseen pumppaukseen perustuvat magnetometrit voidaan asettaa suoraan tutkittavan henkilön pään pinnalle ja niiden muodostama anturisto mukautuu pään kokoon ja muotoon. Tästä on hyötyä niin perustutkimuksessa kuin kliinisissä sovelluksissakin, esimerkiksi aivojen epileptisten alueiden paikannuksessa ennen leikkausta. Mittaustulokset voivat olla jopa yhtä tarkkoja kuin kallon sisäpuolelta tehtyinä.

äپٴDz:

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Kuvan silmästä otti Matti Ahlgren.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä

Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.