������

Aalto-yliopistossa tehdään sen eri korkeakoulujen välistä yhteistyötä myös vierailuluentojen merkeissä. Johanna Bragge Kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelujohtamisen laitokselta (ISM) kutsui apulaisprofessori Johanna Viitasen tietotekniikan laitokselta, tutkijatohtori Kaisa Savolaisen muotoilun laitokselta ja väitöskirjatutkija Paula Valkosen tietotekniikan laitokselta pitämään vierailuluennon palvelumuotoilusta ja käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta erityisesti terveydenhuollon alalla.

”Alun perin Antti Salovaara tutustutti vierailijat ja minut toisiimme, sillä hän tiesi omasta yli 10-vuotisesta vierailijakokemuksestaan, millainen sisältö toisi erinomaisen lisän Management Information Systems -kurssilleni”, Johanna Bragge kertoo. Antti on toiminut aiemmin tutkijana sekä meillä ISM:ssä että myös Perustieteiden korkeakoulussa, ja nyt hän on Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa vanhempana yliopistonlehtorina.

”Vuodesta 2016 lähtien olen kutsunut Aallon ulkopuolisia vierailijoita yritysmaailmasta puhumaan palvelumuotoilun teemasta. Nyt kuitenkin toivoin löytäväni Aallon opettajistosta yhteistyökumppanit tälle luennolle, jolla tehdään myös pieni käytännön harjoitus palvelumuotoilijoiden fasilitoimana. Tutustuin itse näihin menetelmiin julkisen sektorin hackathon-kurssillamme (nostouutinen sivun lopussa), ja sain todeta, kuinka toimivia ne ovat digitaalisten palveluiden ideoimisessa ja kehittämisessä”, Bragge jatkaa.

Kolme vierailijaa, kolme näkökulmaa

Vierailijaluennoitsijat toivat luennon teoreettisessa osassa näkökulmia eri urapolkutaustoistaan käyttäjäkeskeiseen palvelumuotoiluun ja siihen, miten asiakaskeskeisyyteen ja empaattiseen muotoiluun on tultu. Sen jälkeen päästiin luennon soveltavaan osaan, jossa opiskelijat saivat miettiä ryhmissä, miten digitaalisia terveyspalveluita muotoilemalla voi kehittää opiskelijoiden terveydenhoitoa.

Johanna Viitanen lähestyi luennon aihetta akateemisesta näkökulmasta. Hän esitteli käyttäjäkeskeisen suunnittelun pääperiaatteet. ”Suunnittelun tulee perustua käyttäjien, tehtävien ja toimintaympäristön ymmärtämiseen. Käyttäjät osallistuvat suunnitteluun ja kehitystyöhön alusta alkaen. Suunnittelutiimissä tulee olla monialaista osaamista ja näkökulmia.” Kaisa Savolainen puolestaan kertoi, miten Helsingin kaupunki hyödyntää palvelumuotoilua. ”Tavoitteena Helsingillä on muotoilun monipuolinen hyödyntäminen. Muotoilun avulla saadaan kaupunkilaisia osallistettua monin eri tavoin kaupungin kehittämiseen ja se tarjoaa keinoja kokeilevaan toimintatapaan. Muotoilua hyödynnetään niin palveluiden ja fyysisten tilojen kuin sisäisten toimintamallien kehittämisessä. Se on myös tärkeä osa Helsingin kaupungin brändiä.”

Viisitoista vuotta alalla toimineena Paula Valkonen toi aiheeseen konsultin ja liiketoiminnallisen näkökulman. ”Konsultointialalla palvelumuotoilua tehdään aina asiakkaan tarpeet ja investointihalukkuus huomioiden. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että palvelumuotoiluprojektin laajuus vaihtelee asiakkaan tilanteen mukaan. Toisinaan palvelumuotoiluosaaminen on integroitu yrityksen muihin tiimeihin, ja toisinaan palvelumuotoilijat taas toimivat itsenäisinä ryhminä”, hän kertoi.

Johanna Bragge kiittää erittäin lämpimästi vierailijaluennoitsijoitaan, joiden esiintymisestäkin välittyi vahva innostus palvelumuotoilua kohtaan. Se tuntui hyvältä siksikin, että kurssilleni ilmoittautui tänä keväänä peräti yli 150 opiskelijaa! Lisäksi Johanna vinkkaa, että samaiset kollegansa pitävät mielellään vastaavan vierailuluennon muillakin sopivilla kursseilla Aallossa. Heihin voi siis olla yhteydessä.