Uutiset

Palvelutalouden tutkijassa asuu maailmanparantaja

Professori Risto Rajala innostuu supertiimeistä ja siitä, että voi tutkimuksellaan edistää kestävämpää teollisuutta.

"Sen lisäksi, että aion satsata syvällisesti omaan juttuuni, on mahtavaa päästä oppimaan muilta aloilta", sanoo Risto Rajala. Kuva Pekka Niittyvirta.

Professori Risto Rajala, mitä tutkit ja miksi?

Tutkimukseni liittyy muutokseen, joka on tapahtunut, kun etenkin teknologiateollisuudessa siirrytään vauhdilla tuotantokeskeisestä ajattelusta palvelukeskeiseen ajatteluun. Yhdysvalloissa, missä ilmiö on kenties pisimmällä, yli 80 prosenttia bruttokansantuotteesta muodostuu jo palveluista ja Suomessakin osuus on arviolta yli 70 prosenttia – ja kasvaa koko ajan.

Minua kiinnostaa erityisesti se, miten digitalisaatio muuttaa palveluoperaatioiden johtamista ja palvelujen tuottavuutta. Toinen tärkeä alue on palvelukeskeisyyden institutionalisoituminen; se, miten erilaiset uskomukset, arvot ja toiminnan perustelut tulevat osaksi yritysten strategiaa. Tutkimus on paitsi kiinnostavaa itsessään myös tärkeää ja ajankohtaista. Valtaosa Suomen isoista yrityksistä miettii parhaillaan, miten parantaa tuottavuutta ja muokata strategiaansa.

Miten sinusta tuli tutkija?

Olen oikeastaan aina halunnut tehdä tutkimusta, ja jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen hakeuduin töihin Nokian tutkimuskeskukseen. Maisteriopintojen jälkeen professorini ehdotti, että minun kannattaisi hakea jatko-opiskelijaksi. Olin ollut ennen valmistumista töissä myös Fujitsulla, missä tajusin, että halusin tutkia teknologiayritysten palvelustrategioita myös tieteellisesti ja päätin tarttua ehdotukseen – ja olen nauttinut työstäni täysillä.

Paitsi, että minusta on hienoa ymmärtää maailmaa, haluan koettaa tehdä sitä myös paremmaksi. Tavoitteeni on löytää keinoja tehdä teollisesta toiminnasta kestävämpää ja ympäristöystävällisempää – ja siinä teknologia ja digitalisaatio ovat avainasemassa.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?

Tutkimus itsessään on jo kiehtovaa: saa oppia koko ajan uutta ja huomata, miten vähän oikeastaan tiedetään, ja miten paljon opittavaa siksi vielä on.

Toisaalta tutkimus on niin abstraktia puuhaa, että konkreettiset onnistumiset, kuten artikkelin saaminen huippujulkaisuun, ovat hienoja hetkiä. Muistan vieläkin sen tunteen, kun ensimmäistä kertaa sain artikkelini läpi alalla arvostettuun julkaisuun ja ajattelin, että ”vau, tällaista lisää”.

Alallamme tutkimustyö ei ole yksinäistä kammioissa työskentelyä, vaan keräämme paljon aineistoa yrityksiltä ja niiden kanssa ja analysoimme sitä sitten tiimeissä. On mahtavaa saada kasaan sellaisia supertiimejä, joissa ihmisten osaamiset täydentävät toisiaan ja jotka voivat tulla maailman parhaiksi siinä, mitä tekevät.

Mitkä ovat tutkijan tärkeimmät ominaisuudet?

Kiinnostus ja uteliaisuus ovat olennaisia. On tärkeää, ettei keksi kaikkea itse, vaan rakentaa työnsä aikaisemman tiedon varaan. Tutkijan pitää myös haluta ja osata tehdä työtään systemaattisesti hyviksi ja oikeiksi todettujen metodien avulla, ja näin analysoida tietoa eteenpäin.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Uskon, että merkittävimmät tieteelliset tuotokseni ovat vielä tulossa. Sen lisäksi, että aion satsata syvällisesti omaan juttuuni, on mahtavaa päästä oppimaan muilta aloilta. Meillä Aallossa siihen on tosi hyvä mahdollisuus!

Risto Rajala ja muut Aalto-yliopiston uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan monialaisessa iltapäivässä 15. maaliskuuta klo 14.15 alkaen. Tervetuloa!

Katso luentojen ohjelma

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.
Henkilö nojaa kädet ristissä suuren puunrunkoon, yllään harmaa nappipaita ja mustat housut.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Markus Joutsela: “Pakkaus on alihyödynnetty media, käyttöliittymä ja kokemuksellinen elementti”

Minä väitän -sarjassamme lehtori ja tutkija Markus Joutsela tarkastelee, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu voi muuttaa tavan, jolla pakkauksia tehdään ja koetaan.