Uutiset

Panu Savolaiselle ja Aleks Talvelle tiedonjulkistamisen valtionpalkinto

Vuoden 2025 tiedonjulkistamisen valtionpalkinto on myönnetty Panu Savolaiselle ja Aleks Talvelle teoksesta Arkkitehtuurimme vuosituhannet. Suomen arkkitehtuurin historia.
Kirjan 'Arkkitehtuurimme Vuosituhannet' etu- ja takakansi, kirjoittajina Panu Savolainen ja Aleks Talve.

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot ovat Suomen korkein kunnianosoitus ansiokkaasta tiedonjulkistamisesta. Kuka tahansa voi ehdottaa palkintoja. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta arvioi ehdotukset ja tekee esityksen palkittavista tiede- ja kulttuuriministerille.

Tänä vuonna palkittujen joukossa on arkkitehtuurin historioitsija, apulaisprofessori Panu Savolainen ja valokuvaaja Aleks Talve. Heidät palkitaan suomalaisen arkkitehtuurihistorian yleistajuistamisesta ja rakennetun ympäristön lukutaidon lisäämisestä.

Palkintoperustelut kuuluvat seuraavasti: 

Arkkitehtuurimme vuosituhannet. Suomen arkkitehtuurin historia -teos (Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2024) on alusta loppuun kuin painomusteesta, planetaarisesta perspektiivistä ja älyllisestä uskalluksesta valmistettu aikakone. Se ei ainoastaan kerro, mitä olemme rakentaneet, vaan paljastaa, miten rakentaminen on muovannut meitä kulttuurina ja lajina. Teos onnistuu tekemään mahdottomasta yleistajuista: se kuvaa 10 000 vuoden suomalaisen arkkitehtuuriperinnön esihistoriallisista maakuopista tulevaisuuden jääkauteen ja tekee sen terävästi, kriittisesti ja innostavasti. Teos purkaa arkkitehtuurin myyttejä yhtä väkevästi kuin kaivinkone nykyrakennuksia. Kokonaisuudesta syntyy näkemys, jossa betonitalokin on muinainen fossiiliperäinen reliikki ja savimaja kestävän tulevaisuuden esikuva. Kirjan ansio ei ole vain sen sisältämän tiedon määrä vaan se, miten se haastaa lukijan ajattelemaan toisin. Teos ei kerro, miten asiat ovat, vaan pakottaa kysymään, miksi teemme niin kuin teemme.

Tällaisia kirjoja syntyy harvoin. Ne eivät vain valista vaan siirtävät painopisteen siitä, mitä tiedämme, siihen, miten suhtaudumme maailmaan. Tietokirjallisuudella ei voi olla kunnianhimoisempaa tavoitetta.

Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie jakoi palkinnot 13. Kesäkuuta Helsingissä. Ministeri nosti esiin tiedonjulkistamisen merkityksen syvällisen ymmärryksen tuottajana erityisesti epävakaina aikoina.

“Tiedonjulkistamisella on myös yhteisöllisyyttä vahvistava merkitys. Se avaa ovia maailmoihin, joita emme muuten näkisi tai kokisi. Erityisesti tässä ajassa jäsennelty tieto auttaa ymmärtämään erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä. Se auttaa meitä etsimään yhdistäviä sanoja ja teemoja sekä edistää rakentavaa keskustelukulttuuria. Nämä yhdessä tekevät yhteiskunnasta samalla inhimillisemmän ja vahvemman”, ministeri Talvitie sanoi.

Aleks Talven kuvia kirjasta Arkkitehtuurimme vuosituhannet. Suomen arkkitehtuurin historia

Valkoinen kivirakennus, jolla korkea katto, ja viereinen talo punatiilikatolla nurmialueella, jossa puita.
Keskiaikainen linna, jossa on kolme kivitornia saarella veden ympäröimänä, osittain pilvinen taivas.
Moderni metroasema, jossa on punaiset junat ja taiteelliset kattovalot. Henkilö kävelee asemalaiturilla.

Olavinlinna, Savonlinna

Keskiaikainen linna, jossa on kolme kivitornia saarella veden ympäröimänä, osittain pilvinen taivas.
Moderni metroasema, jossa on punaiset junat ja taiteelliset kattovalot. Henkilö kävelee asemalaiturilla.
Ilmakuva kerrostaloista kaupunkialueella, jota ympäröivät puut ja syksyn lehdet. Katujen varrella on pysäköityjä autoja.

Keilaniemen metroasema, Espoo

Moderni metroasema, jossa on punaiset junat ja taiteelliset kattovalot. Henkilö kävelee asemalaiturilla.
Ilmakuva kerrostaloista kaupunkialueella, jota ympäröivät puut ja syksyn lehdet. Katujen varrella on pysäköityjä autoja.
Valkoinen kivirakennus, jolla korkea katto, ja viereinen talo punatiilikatolla nurmialueella, jossa puita.

Jakomäen lähiö, Helsinki

Ilmakuva kerrostaloista kaupunkialueella, jota ympäröivät puut ja syksyn lehdet. Katujen varrella on pysäköityjä autoja.
Valkoinen kivirakennus, jolla korkea katto, ja viereinen talo punatiilikatolla nurmialueella, jossa puita.
Keskiaikainen linna, jossa on kolme kivitornia saarella veden ympäröimänä, osittain pilvinen taivas.

Louhisaaren kartano, Askainen

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot 2025

Teatteritaiteen maisterit Katariina Havukainen, Inkeri Hyvönen ja Ella Lahdenmäki näytelmästä Jumppatytöt, joka on puheenvuoro nuorten kasvurauhan puolesta.

Dosentti Riie Heikkilä ajankohtaisesta teoksesta Miksi lakkasimme lukemasta? Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta.

Toimittaja Anne Kantola, toimittaja Jecaterina Mantsinen ja luovan työnammattilainen Omos ”Opa” Okoh teoksesta Kuin veljet. Totuus Suomen katujengeistä

Toimittaja Jaakko Keso raja-aitoja rikkovasta journalismista

Toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola, seikkailija Osmo Peltola ja ohjaaja, kuvaaja Juha Korhonen ihmisyyden ja luonnon rikkaudesta kertovasta sarjasta Peltsi ja Osmo

Arkkitehtuurin historioitsija Panu Savolainen ja valokuvaaja Aleks Talve suomalaisen arkkitehtuurihistorian yleistajuistamisesta, rakennetun ympäristön lukutaidon lisäämisestä

Dosentti Hanna Ylöstalo ja tutkijatohtorit Heini Kinnunen, Emma Lamberg ja Inna Perheentupa talouspuhetta avartavasta teoksesta Feminismiä talouteen. Opas kriittiseen talouslukutaitoon.

Operaatio Arktis ry:lle tutkittuun tietoon ankkuroituvasta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ilmakuva modernista punatiili- ja lasikampuksesta, kaarevista teistä, ratikkakiskoista sekä taustan järvestä ja metsästä
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

EU:n kilpailtu miljoonarahoitus kolmelle Aalto-yliopiston tutkijalle

Tutkimukset pureutuvat atomintarkkaan materiaalitekniikkaan, ledeihin perustuvaan lämpöhallintaan ja kvanttimenetelmiin hajautetuissa verkoissa.
Henkilö miksauspöydän ääressä hämärässä äänitysstudiossa, puiset seinät ja mikrofoneja
Aalto Magazine, Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Äänisuunnittelija pääsi työskentelemään esikuvansa kanssa – tuloksena Cannesin pääpalkinto

Kultaisella palmulla palkitun uutuuselokuva Fjordin äänisuunnittelusta vastaa Aalto-yliopiston alumni Pietu Korhonen.
Iäkkäämpi henkilö istuu lattialla turkoosin ja keltaisen säkkituolin välissä, kasvot sumeina
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Kristiina Kruus on kutsuttu Kemistikillan kunniajäseneksi

Kemistikilta on vuosikokouksessaan kutsunut Kemian tekniikan korkeakoulun dekaanin Kristiina Kruusin kunniajäsenekseen. Kunniajäsenyys on elinikäinen, ja jäsenyys voidaan myöntää henkilölle, joka on erityisesti ansioitunut killan toiminnassa tai muuten merkittävästi edistänyt sen pyrkimyksiä.