ºÚÁÏÍø

Uutiset

Professori Ilkka Keppo tutkii epävarmuuden arviointia ja mallintamista

Mitä yhteistä on päätöksillä, joita voisin tehdä kahvikupillisen valitsemisesta matkalla töihin, ja päätöksistä, joita teemme energiajärjestelmämalleista tulevina vuosikymmeninä?

Ilkka Keppo

Professori Keppo on erikoistunut energiajärjestelmä- ja integroitujen arviointimallien käyttöön ja kehittämiseen, erityisesti erilaisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen keskittyviin kysymyksiin liittyen. Hänen tutkimuksensa läpileikkaava teema on epävarmuuden arviointi, karakterisointi ja mallintaminen ja hänen tutkimustuloksiaan on julkaistu esim. lehdissä Nature, Nature Energy, Nature Climate Change ja Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS).

Keppo nimitettiin vakituiseen associate professor -tehtävään konetekniikan laitokselle 1.11.2020 alkaen. Professuurin ala on energiajärjestelmät.

Hänellä on laaja kansainvälinen verkosto työskenneltyään viimeisen 15 vuoden aikana lukuisissa johtavissa tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa ympäri Eurooppaa Iso-Britanniassa (UCL), Alankomaissa (ECN) ja Itävallassa (IIASA). Ennen Aaltoon siirtymistään professori Keppo toimi energiajärjestelmien tutkimusalueen johtajana ja associate professorina UCL Energy Institute:ssa, University College Londonissa (UCL), missä hän myös aiemmin (2012-2015) johti Economics and Policy of Energy and Environment -maisteriohjelmaa.

Hän  valmistui tekniikan tohtoriksi energiatalouden ja voimalaitostekniikan alalta Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2009.

Professori Keppo johti UCL:ssa instituuttinsa tutkimusta useissa kansallisen ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen saaneissa hankkeissa, joista viimeisin oli EU:n Horizon 2020 -rahoituksen saanut NAVIGATE-projekti (2019–2023). Hän valvoi UCL:sta lähtiessään suorana esimiehenä noin kymmentä  väitöskirja- ja post-doc tutkijaa. Hän on ollut myös aktiivinen vertaisarvioija noin 20:lle eri lehdelle, rahoittajalle ja järjestölle (esim. Nature Climate Change, Nature Communications, PNAS, Swiss National Science Foundation, FNRS, IPCC ja IEA) ja toimitusneuvoston jäsenenä yhdessä ja vierailevana jäsenenä kahdessa tieteellisessä julkaisussa. Hän on myös neuvonut ja avustanut erikseen sekä Britannian että Skotlannin hallintoja energiajärjestelmämallinnukseen liittyen.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kuva näyttää pimeän aineen jakautumisen samalla taivaan alueella käyttäen Nasan Webb-teleskooppia 2026 (oikealla) ja Hubblen avaruusteleskooppia 2007 (vasemmalla). Kuva: NASA/STScI/A. Pagan
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus paljastaa uusia tietoja pimeän aineen vaikutuksesta universumiin

Nasan vetämä tutkimusryhmä on kartoittanut James Webb -teleskoopilla pimeän aineen vaikutusta galaksien, tähtien ja jopa planeettojen, kuten Maan syntyyn. Kartta paljastaa, kuinka näkymätön, aavemainen aine limittyy ja kietoutuu "normaaliin" aineeseen ̶ eli juuri siihen, josta tähdet, galaksit ja kaikki näkemämme koostuvat.
TATE-PJU-haastattelu-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TATE-PJU uudeksi standardiksi vaativiin hankkeisiin

Taloteknisestä projektinjohtomallista on jo vuosien kokemus, mutta vielä siitä ei ole tullut valtavirtaa. Kun talotekniikan merkitys ja vaativuus koko ajan kasvaa, nyt on oikea hetki miettiä, miten TATE-PJU:sta tehdään alan standardi vaativiin hankkeisiin. Matias Kallion tuore diplomityö tarjoaa hyvät eväät muutosmatkalle.
Teksti 'Doc+ initiative' värikkäällä räjähdyksellä mustalla taustalla. Iskulause: Taitosi. Polkusi. Vaikutuksesi.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

DOC+ kehittää väitöskirjatutkijoiden työelämätaitoja – Tule mukaan tapahtumiin

Tohtoriopiskelija tai jo tohtoriksi valmistunut, oletko pohtinut, miten rakentaa mielekäs ura tohtorina? Tai mitä muutoksia tekoäly tuo tutkimukseen ja työelämään? Nämä tapahtumat ja koulutukset ovat juuri sinulle!
Työntekijä käyttää tablettia, kun robottikäsi hitsaa metallia ja kipinöitä lentää teollisuusympäristössä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava globaali vientituote

Resurssitehokkaat ja erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava kansainvälinen kilpailuetu ja mahdollisuus erottautua suuria kielimalleja hyödyntävillä markkinoilla.