Uutiset

Professorin hillityn ulkokuoren alla asui intohimoinen lämpö

Tuomo Peltonen 1966–2023
Kuvituskuva: SCIn kristallikukat

Kauppatietieteiden tohtori, professori Tuomo Peltonen kuoli aivosyöpään Espoon sairaalassa 29.5.2023 perheensä saattamana. Hän oli syntynyt Helsingissä 5.10.1966. 

Tuomo Peltonen
Tuomo Peltonen 1966–2023

Tuomo Peltonen toimi vuosia johtamisen ja organisaatioiden professorina Oulun yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa, Turun kauppakorkeakoulussa ja Åbo Akademissa. Hän oli myös Helsingin kauppakorkeakoulun ja Aalto-yliopiston dosentti. Britanniasta nuorena tutkijana hankittu lukeneisuus ja argumentointikyky tekivät Peltosesta omassa tutkijasukupolvessaan ainutlaatuisen hahmon.

Vaikka Tuomo yleisen suosiontavoittelun sijaan piti kiinni akateemisesta lahjomattomuudesta ja tarjosi korulauseiden sijaan kriittisen näkökulman, oli hän pidetty opettaja perustutkintotasolta liikkeenjohdon koulutukseen. Hän myös ohjasi useita väitöskirjoja sekä toimi mieleenpainuvana vastaväittäjänä, jonka esiintymisessä kuulsi hillitty äly ja tieteenfilosofinen osaaminen.

Tutkijana Tuomo keskittyi teoreettisesti vaativiin teemoihin ja liiketaloustieteilijäksi hänen otteensa oli poikkeuksellisen filosofis-kriittinen. Hänen Helsingin kauppakorkeakoulussa vuonna 1998 tarkastettu väitöskirjansa pureutui kansainvälisen urajohtamisen haasteisiin. Tuomo Peltosen johtamisen alan laadukkaimmissa julkaisuissa ilmestyneet artikkelit sekä lukuisat suomeksi ja englanniksi julkaistut kirjat käsittelivät kansainvälistä henkilöstöjohtamista, kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä, organisaatioteoriaa, osuuskuntalaisuutta sekä viime vuosina henkistä johtajuutta. Äitinsä ortodoksisia ja karjalaisia perinteitä kunnioittaen aikuisena ortodoksiksi kääntynyt Tuomo haki johtajuuden tutkimukseensakin henkistä, ajattoman viisauden näkökulmaa.

Tuomon akateemisesta uratarinasta piirtyy elämänmakuisia ristiriitoja, platonilaista idealismia, rationalismia, mystiikkaa sekä ajatonta henkisyyttä – innoittava tutkijasielu. Mutta paitsi älykkö ja tiedemies, Tuomo oli hyvä ystävä ja vakaa tuki. Ihminen, joka rakasti hyvää ruokaa, juomaa ja toisinaan aamuyölle venyneitä keskusteluja; ystävyyden ympäröimiä hyviä hetkiä.

Tuomo elää ja hengittää jokaisessa suomalaisen johtajuustutkimuksen sanassa ja oivalluksessa, jossa näkymätön maailma ja organisaatioteoria kohtaavat. Sinne Tuomo Peltonen on jättänyt omintakeisen, ainutkertaisen ja pysyvän leimansa.

Tuomo elää meissä jokaisessa, joilla on ollut onni hänet tuntea; nähdä hillityn ulkokuoren alla säkenöivä intohimoinen lämpö. Kohdata katse, joka näkee näkymättömään.


Henrikki Tikkanen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori
Tommi Auvinen, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun vanhempi yliopistonlehtori

Kirjoittajat ovat Tuomo Peltosen pitkäaikaisia kollegoita ja ystäviä.


Muistokirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 26.6.2023.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Pelkkä pöytälamppu, pyöreä polttimo kahden beigen levyn välissä, edessä kuivattua heinää
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Metex-palkinto 2026 Hana Rehorčíkoválle

Metex-palkinto myönnetään erinomaiselle maisterityölle, joka on tehty yhteistyössä teknologiayrityksen kanssa tai joka edistää muotoilun ja taiteen merkitystä ja käyttöä suomalaisessa teollisuudessa.
Hymyilevä silmälasipäinen nainen kuviollisessa mekossa ja panta päässä sisätiloissa
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ornamon Muotoilun suunnannäyttäjä 2026 -palkinnon sai palvelumuotoilija Mariana Salgado

Muotoilun suunnannäyttäjä -palkinto myönnettiin palvelumuotoilija Mariana Salgadolle, joka tuo muotoilua osaksi ilmastotutkimusta ja rakentaa ihmisten osallisuutta kestävyyssiirtymässä.
Moderni keittiö, kokki, roikkuvat paistinpannut ja puhelin, jossa suklaabrownien arvostelu
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitös: Kata Fodor tutkii kestävämpiä ruokavalioita ihmiselle ja planeetalle

Kata Fodor selvitti väitöstutkimuksessaan, miten edistää kestävämpiä ruokavalioita ympäristöjen, tilojen, infrastruktuurien ja kaupunkien suunnittelun avulla. 
Lähikuva piikiekosta metallisella mittausasemalla, jota ympäröi useita ohuita kultaisia mittaneuloja
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää fotoniikasta

Valtaosa käyttämistäsi digitaalisista laitteista hyödyntää fotoniikkaa. Tekoälyn kasvun myötä fotoniikasta löytyy apua myös energiatehokkaampiin datakeskuksiin, kertoo Aalto-yliopiston sähkötekniikan apulaisprofessori Paul Verrinder.