Uutiset

Rakennusfysiikan tutkimus palkittiin kansainvälisessä seminaarissa

Artikkelissa tutkittiin tuuletusvälin toimintaa yläpohjarakenteissa ja puuverhoilluissa ulkoseinissä.
Klaus Viljanen

Rakennustekniikan laitoksella opiskelevan tohtorikoulutettavan Klaus Viljasen artikkeli Hygrothermal Behavior of Ventilation Cavities in Highly Insulated Envelopes (Hyvin eristettyjen ulkovaipparakenteiden tuuletusvälin lämpö- ja kosteustekninen toiminta) palkittiin Tallinnassa 7.‒9.9.2020 pidetyssä Nordic Symposium on Building Physics -konferenssissa parhaan artikkelin palkinnolla yhdessä neljän muun artikkelin kanssa. Konferenssissa esiteltiin yhteensä 254 tiedeartikkelia ja konferenssi onkin kansainvälisesti suurin rakennusfysiikan konferenssi.

Artikkelissa tutkittiin tuuletusvälin toimintaa nykyaikaisissa hyvin eristetyissä yläpohjarakenteissa ja puuverhoilluissa ulkoseinissä. Pitkäaikaiset mittaukset osoittivat, että hyvä eristys alentaa tuuletusvälin lämpötilaa, mikä nostaa hieman ilmavälin suhteellista kosteutta. Seinärakenteiden toiminta säilyi kuitenkin pääosin hyvällä tasolla, mikä saattaa johtua puujulkisivujen lämmöneristyskyvystä.

”Väitöstyön seuraavassa vaiheessa selvitetään tarkemmin julkisivurakenteen lämmöneristävyyden merkitystä rakenteen kosteustekniselle toiminnalle”, Viljanen kertoo.

Palkitussa artikkelissa suurimmat haasteet ilmavälin toimivuudessa havaittiin yläpohjarakenteissa. Ulkoseinärakenteita parempi lämmöneristys ja kattorakenteiden ulkopuolinen säteilylämmönsiirto viilentävät ilmaväliä kattorakenteissa kylmänä vuodenaikana, mikä yhdistettynä esimerkiksi rakennuskosteuteen voi heikentää ilmavälin toimivuutta. Jatkotutkimuksessa selvitetäänkin myös mahdollisuuksia parantaa kattorakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä toimivuutta.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö seisoo polulla syksyisten puiden ympäröimänä, joissa on keltaisia lehtiä. Hänellä on tumma takki ja harmaa paita.
Opinnot Julkaistu:

Kemian tekniikan opiskelija Mauri Hartikainen: ”Metallurgian avulla voi vaikuttaa aidosti kestävän tulevaisuuden rakentamiseen”

Mauri Hartikainen valitsi maisteriopintojensa pääaineeksi kestävän metallurgian, koska haluaa olla mukana kehittämässä puhtaan teknologian ratkaisuja. Metalleissa häntä kiehtoo niiden lähes rajaton kierrätettävyys.
Henkilö, joka pitää mukia, seisoo Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulun rakennuksen edessä.
Opinnot Julkaistu:

Kemian tekniikan opiskelija Karya Körükcü: ”Pääsin mukaan projektiin, jossa kehitetään glukoosibiosensoreita diabeetikoille”

Karya Körükcü ottaa kaiken irti Aalto-yliopiston biotuoteteknologian opinnoistaan. Hän unelmoi akateemisesta urasta kemian kiehtovassa maailmassa.
Henkilö, jolla on lyhyet tummat hiukset ja vaalea harmaa pikeepaita, harmaata taustaa vasten.
Opinnot Julkaistu:

Kemian tekniikan opiskelija Mikko Manninen: ”Haluan nähdä, mihin bioteknologian osaamista voi käytännössä soveltaa”

Kun Aalto-yliopiston kemian tekniikan opiskelija Mikko Manninen valitsi maisteriopintojensa pääaineeksi bioteknologian, palaset loksahtivat kohdalleen. Hän on löytänyt oman alansa ja tekee nyt diplomityötä unelmiensa yrityksessä.
Kuvan silmästä otti Matti Ahlgren.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä

Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.