������

Tutkijoiden mukaan rakennukset ylilämpenevät merkittävästi kuuman hellekesän aikana, mikä lisää huomattavasti ennenaikaisia kuolemia ja sairaalahoitojaksoja. Lisäksi riittämätön ilmanvaihto voi kasvattaa hengitystieinfektioriskiä ja infektioista johtuvia terveysvaikutuksia.

Ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmien resilienssi lämpöaaltojen ja hengitysinfektioiden suhteen –tutkimuksessa tarkasteltiin helleaaltojen laskennallisia vaikutuksia sisälämpötilaan sekä selvitettiin kenttämittauksien ja virtaussimulointien avulla ilmanvaihdon mitoituksen merkitystä hengitystieinfektioiden ehkäisyssä. Lisäksi arvioitiin korkeiden lämpötilojen sekä influenssa- ja COVID-19-virusten vaikutuksia sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen.

Ylilämpenemistä voidaan vähentää auringonsuojilla ja ilmanvaihtoa tehostamalla

Tutkimuksen mukaan auringonsuojakalvon asentaminen olemassa oleviin ikkunoihin oli tutkituista auringonsuojaratkaisuista kustannustehokkain keino. Vanhojen ikkunoiden korvaaminen uusilla ikkunoilla oli ylilämpenemisen torjunnan näkökulmasta kustannustehokasta vain, kun ikkunat on kuntonsa puolesta muutenkin uusittava.

Uudiskohteissa tehokas tapa torjua ylilämpenemistä on asentaa auringonpuoleiselle julkisivulle auringonsuojaikkunat. Ilmanvaihdon tehostaminen kesäisin oli kustannustehokkain tapa vähentää ylilämpenemistä kaikissa tutkimuksen esimerkkirakennuksissa. Mikäli ilmanvaihtoa ei ole varustettu aktiivisella jäähdytyksellä, on vaikutus ylilämpenemiseen kuitenkin hyvin pieni.

Helteen vakavat terveyshaitat uhkaavat lisääntyä ilmaston lämmetessä ja väestön ikääntyessä

Kesäajan korkeat lämpötilat ovat Suomessa terveysriski erityisesti yli 65-vuotiaille ja pitkäaikaissairaille. Helleaalloista koituu merkittävä määrä vakavia terveyshaittoja jo nykyilmastossa.

Mikäli todennäköisimpänä pidetty ilmastonmuutosskenaario toteutuu, on maapallon keskilämpötila vuosisadan loppuun mennessä arviolta 2,7 °C korkeampi kuin ennen teollistumisen aikaa. Mikäli muuttuviin olosuhteisiin ei varauduta ja sopeuduta, aiheuttaa helle vuonna 2050 kuolemia ja sairaalahoitojaksoja Suomessa arviolta 3–4 kertaa nykyistä enemmän.

Jos ilmalämpöpumppu asennettaisiin kaikkien ikääntyneiden asuntoihin, voitaisiin helteeseen liittyvistä kuolemista ehkäistä jopa 55 % ja sairaalan vuodeosastohoitojaksoista 95 %. Suurin vaikutus olisi kerrostaloasuntojen jäähdytyksellä, koska näistä vain pienessä osassa on ilmalämpöpumppu. Vakavien terveyshaittojen ehkäisy edellyttää myös sosiaali- ja terveydenhuollon hoiva- ja hoitolaitosten jäähdytystä.

Ilmanpuhdistimet alentavat tehokkaasti hengitystieinfektioriskiä

Nykyisin opetustiloissa ja kuntosaleissa ilmavirrat ovat ilmanvaihdon mitoituksen näkökulmasta riittäviä hengitystieinfektioriskin hallintaan. Huonekohtaiset ilmanpuhdistimet ovat tehokas tapa alentaa viruspitoisuuksia ja -tartuntoja. 

Epidemiatilanteessa ilmanpuhdistimien sijoittaminen keskeisille paikoille voi kuitenkin olla vaikeaa esimerkiksi ahtaissa luokkahuoneissa. Avotoimistossa ilmanpuhdistimilla pystyttiin merkittävästi rajoittamaan taudinaiheuttajien leviämistä, kun ne oli mitoitettu samalle ilmavirralle kuin toimiston normaali-ilmavirta (2 l/s per m2). 

Tutkimuksen toteuttivat Aalto-yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Filha ry osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

������ä�پ���ٴ��Ჹ:&�Բ�����;
Hankkeen vastuullinen johtaja, professori Risto Kosonen, Aalto-yliopisto, puh. 040 5027484
Vanhempi tutkija Juha Jokisalo, Aalto-yliopisto, puh. 050 407 2287 (rakennuksen ylilämpeneminen)
Adjunct professor Jarek Kurnitski, Aalto-yliopisto, puh. 040 5741870 (ilmanvaihto ja hengitysinfektiot), etunimi.sukunimi@aalto.fi
Professori Tuula Vasankari, Filha ry (Finnish Lungh Health Association), puh. 0505450589 (hengitysinfektioiden terveysvaikutukset), etunimi.sukunimi@filha.fi
Asiantuntija Virpi Kollanus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, puh. 020 524 6392 (ylilämpenemisen vaikutus terveyteen), etunimi.sukunimi@thl.fi

Raportti: