������

Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, että turvallisuuden kohentumisesta huolimatta sähköpotkulautojen käytössä on edelleen ongelmia, jotka korostavat suomalaisen lainsäädännön ja valistuskampanjoiden puutteita. Tutkimus suosittaakin alan julkisten ja yksityisten sidosryhmien välisessä yhteistyössä yhteiskunnallisesti vastuullista hallinnointia sekä parempaa yhteistyötä suunnittelussa ja tiedonhallinnassa.

Lue lisää tutkimuksesta alta.

Johdanto

Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksella toteutettu tutkimus on tuottanut uutta tietoa sähköpotkulautojen käytöstä ja turvallisuudesta Helsingissä. Sähköpotkulautojen käyttöön keskittyvässä hankkeessa kaupunkien jatkuvaa muutosta tutkittiin laaja-alaisesti ja monipuolisesti sähköpotkulautojen näkökulmasta. Tutkimustuloksista hyötyvät suomalaisten kuntien kaupunki- ja liikennesuunnittelijat sekä aiheesta vastaavat lainsäädäntöelimet valtion tasolla. Hanke päättyi 15. marraskuuta 2022.

Hanke käynnistettiin vastauksena sähköpotkulautoihin liittyvien ensiapukäyntien määrässä tapahtuneeseen kasvuun Helsingin alueella. Vuonna 2021 yhteiskäyttöisiin sähköpotkulautoihin liittyviä ensiapukäyntejä oli yhteensä 432. Tutkimuksen tavoitteena oli perehtyä näiden ensiapukäyntien yksityiskohtiin ja ajoittumiseen, sähköpotkulautojen ajajien käyttäytymiseen sekä käyttäjien ja ei-käyttäjien näkemyksiin sähköpotkulautojen käytöstä. Lisäksi hanke tuotti suosituksia sähköpotkulautojen yhteiskunnallisesti vastuullisen hallinnoinnin toteuttamiseksi julkisten ja yksityisten sidosryhmien välisessä yhteistyössä.

Tärkeimmät havainnot

Tutkimuksen mukaan sähköpotkulautojen käytön turvallisuus on parantunut ajan myötä. Vuonna 2022 ensiapukäyntejä tehtiin elokuuhun mennessä 148, ja arvioiden mukaan sähköpotkulautailun turvallisuus lähestyy Helsingissä polkupyöräilyn tasoa. Tästä huolimatta päihtyneisyys on vuonna 2022 yhä selkeä ongelma, sillä loukkaantuneista arviolta 35 % on päihtyneitä. Lisäksi sähköpotkulautahavaintojen analyysi osoitti, että vaikka puolet käyttäjistä ajoivat turvallisesti, neljäsosalla ajajista havaittiin vaarallisia ajotapoja.

Edellä mainittujen turvallisuuskysymysten lisäksi havaittiin ongelmallista käyttäytymistä, kuten vanhemman tai aikuisen ajaminen lapsen kanssa samalla sähköpotkulaudalla. Alaikäisten käyttäjien määrä on myös ongelma, sillä aineiston perusteella arviolta 13 % kaikista ajajista on alle 18-vuotiaita. Alaikäisten ajotavoissa esiintyy suurempi määrä vaarallista käyttäytymistä, kuten tarpeetonta kaartelua ja jalankulkijoiden ohittamista liian läheltä.

Kyselytutkimuksen vastausten analyysi osoittaa, että Helsingissä sähköpotkulautoja käytetään kaikissa tuloluokissa ja ikäryhmissä. Valtaosa sähköpotkulautojen käyttäjistä on 25–34-vuotiaita miehiä. Useimmiten sähköpotkulaudoilla ajetaan vapaa-ajan aktiviteetteihin tai ihmisiä tapaamaan. Kolmanneksi yleisintä on työmatkakäyttö, joka on vielä yleisempää omalla sähköpotkulaudalla ajavien keskuudessa. Yhteiskäyttöisten sähköpotkulautojen käyttö on Helsingissä vähitellen korvaamassa kävelemistä ja julkisen liikenteen muotoja, kuten busseja, raitiovaunuja ja takseja tai muita tilauksesta saatavilla olevia kulkuvälineitä. Omalla sähköpotkulaudalla ajaminen yhdistyy selvästi vähentyneeseen yksityisautoiluun.

Vastausten perusteella yleisimmät syyt sähköpotkulaudan käyttöön ovat kiire, pyrkimys päästä liikkumaan muita liikkumismuotoja nopeammin sekä sähköpotkulaudalla ajamisen tarjoama hauska kokemus. Muita yleisiä syitä ovat ostosten tai matkatavaroiden kuljettaminen sekä seurustelu matkakumppanien kanssa ryhmänä kulkiessa. Yleisimpiä syitä olla käyttämättä sähköpotkulautoja ovat tyytyväisyys muihin kulkuvälineisiin, selkeän tarpeen puute sekä ajamisen koettu turvallisuustaso Helsingissä. Sekä sähköpotkulautojen käyttäjät että ei-käyttäjät olivat samaa mieltä katuinfrastruktuurin parantamisen tarpeellisuudesta: ei-käyttäjät nimesivät useammin tarpeen paremmille säännöille, käyttäjät nimesivät useammin tarpeen paremmalle pysäköintikäyttäytymiselle..

Suositukset

’Turvallisuuskysymykset tuovat esiin puutteet Suomen lainsäädännössä, eikä valistuskampanjoiden taso yllä vastaamaan käsillä olevaan haasteeseen. Ongelmallisten sähköpotkulaudan käyttötapojen taustalla on myös infrastruktuuriin liittyviä haasteita, kuten puuttuva tai huonosti suunniteltu pyöräilyinfrastruktuuri ja merkittyjen pysäköintialueiden puute,’ huomauttaa professori Milos Mladenovic.

Suosittelemme käytänteiden kehittämistä yhteistyössä eri sidosryhmien kesken, jotta vaihtoehtoisia toimenpiteitä voidaan punnita ja siten vertailla myös niiden toteutuskelpoisuutta ja tehokkuutta käyttäytymisen muuttamisessa. Nyt käynnissä olevassa selvityksessä tulisi harkita ikä-, nopeus- ja alkoholirajojen asettamista sähköpotkulautojen ja muiden mikroliikkumisen kulkuvälineiden käytölle. Norjassa alkoholiraja otettiin käyttöön kesäkuussa 2022, Tanskassa alaikärajaksi on määrätty 15 vuotta ja 20 km/h:n nopeusraja on voimassa kaikkialla Pohjoismaissa. Rajoitustoimenpiteitä tulisi kehittää ja valvoa koordinoidusti julkisen ja yksityisen sektorin kampanjoiden ja valistusohjelmien kanssa. Tällaisen yhteistyön tulisi nojautua eri sidosryhmien välisen tiedonjaon kehittämiseen.

Yleistason sääntelyn lisäksi on selvästi tarpeen kehittää pyöräilyinfrastruktuuria ja väliaikaisia liikennejärjestelyitä tietyissä paikoissa. Ensiapukäynteihin liittyvän tiedon kerääminen ja siihen liittyvät resurssit kaipaavat myös parantamista, sillä tietoja ei tällä hetkellä kerätä järjestelmällisesti. Mikäli Suomi haluaa olla edelläkävijä kaupunkien liikkuvuusjärjestelmien murroksessa, on tarpeen kehittää myös sidosryhmien välisen hallinnoinnin kulttuuria.

Menetelmät ja kumppanit

Tutkimuksessa yhdisteltiin eri menetelmiä, kuten ensiapukäyntitietojen takautuvaa analyysia, sähköpotkulautojen käytöstä tehdyn yli 1 300 havainnon analyysia sekä verkkokyselyyn saatujen yli 5 000 vastauksen analyysia. Tutkimusta rahoittivat Helsingin kaupunki, Liikenne- ja viestintäministeriö sekä kolme yhteiskäyttöisten sähköpotkulautojen vuokrausta tarjoavaa yritystä: Voi, TIER ja Lime. Helsingin yliopistollinen sairaala kokosi ja toimitti ensiapukäyntejä koskevat tiedot. Sähköpotkulautoja vuokraava yritys Dott oli osa hankeryhmää ennen poistumistaan Suomen markkinoilta. Sähköpotkulautoja vuokraavat yritykset Ryde ja Bird toimittivat tietoja hanketta varten, mutta eivät osallistuneet sen rahoitukseen.

Hankeraportin voi lukea ��ää����ä. Lisätietoja tutkimuksesta antaa Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksen professori Milos Mladenovic.