ºÚÁÏÍø

Senioriyrittäjiksi kutsutaan OECD:n määritelmän mukaan ihmisiä, jotka aloittavat yrittämisen 50 vuotta täytettyään. Poliittiset päätöksentekijät ovat kiinnostuneita tukemaan senioriyrittäjyyttä, koska sen uskotaan auttavan työurien pidentämisessä. Samaten pitkään työelämässä toimineiden osaamista ja verkostoja halutaan hyödyntää mahdollisimman paljon ja pitkään.

Väestön keski-ikä kasvaa ja vuonna 2030 suomalaisista jo 26 % on vähintään 65-vuotiaita. Tämä tuo mukanaan sekä taloudellisia haasteita että mahdollisuuksia.

– Työnantajien voi olla haasteellista saada työvoimaa eläköityvien työntekijöiden tilalle. Samaten terveydenhuollon ja eläkejärjestelmän kustannukset kasvavat samalla, kun huoltosuhde eli työvoiman ulkopuolella olevien suhde työvoiman määrään heikkenee. Toisaalta myös kulutuskäyttäytyminen muuttuu; eläkeläisillä voi olla kiinnostusta ja mahdollisuuksia kuluttaa esim. matkailupalveluita eri tavalla kuin aiempien sukupolvien eläkeläisillä, kertoo ikääntymistä ja yrittäjyyttä tutkinut Kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Teemu Kautonen.

Senioriyrittäjäksi ryhdytään enemmän tai vähemmän omasta halusta

Monilla senioreilla on osaamista, verkostoja ja varallisuutta yrityksen perustamiseen enemmän kuin nuoremmilla yrittäjillä. Itsensä työllistäminen on myös palkkatyötä joustavampaa työaikojen ja työmäärän suhteen, ja voi sen vuoksi olla mielekäs vaihe varsinaisen työuran ja kokoaikaisen eläkkeellä olemisen välissä.

Professori Teemu Kautosen mukaan ikääntyville työntekijöille on toisaalta rajatusti mahdollisuuksia kehittää osaamistaan palkkatyössä, koska monet työnantajat eivät ole innostuneita investoimaan 50 vuotta täyttäneiden työntekijöiden koulutukseen. Myös työvoimaa vähennettäessä painetta kohdistuu erityisesti varttuneempiin työntekijöihin. Yrityksen perustaminen voi tällaisessa tapauksessa olla vanhemmalle työntekijälle eläkeputkea mielekkäämpi vaihtoehto.

Nuoremmilta ikäluokilta löytyy investointihalukkuutta yrittäjäksi ryhtymiseen

Yrittäjyysaktiivisuus on huomattavasti vähäisempää 50 vuotta täyttäneillä kuin tätä nuoremmilla ikäluokilla. 20–49-vuotias perustaa yrityksen kaksi kertaa todennäköisemmin kuin yli 50-vuotias yrittäjä.

– Yrittäjyystutkimus tarjoaa tähän selityksenä investointihalukkuutta, joka on korkeampi nuoremmilla yrittäjillä, joilla on enemmän työuraa jäljellä ja siten aikaa odottaa vastinetta yritykseen investoimilleen resursseille. Vanhemmilla yrityksen perustajilla työuraa on jäljellä vähemmän, jolloin halukkuutta investoida yritystoimintaan on myös vähemmän. Tämä näkyy myös siinä, että tyypillinen vanhempana yrittäjäksi ryhtyneen liiketoiminta työllistää henkilön itsensä ja korkeintaan muutaman työntekijän. Kasvuyrityksiä perustetaan 50+-ikäluokassa nuorempia ikäluokkia harvemmin ja siinä mielessä senioriyrittäjyyden hyödyt yhteiskunnalle ovatkin enemmän sosiaalisia kuin taloudellisia.

– Varttuneemmat yrittäjät saattavat myös kokea ikäsyrjintää; heidän kykyään tuottaa tuotteita ja palveluita epäillään. Senioriyrittäjien perheeltä ja ystäviltä saatavalla tuella on merkitystä. Negatiiviset asenteet ja tuen puute hidastavat yrityksen perustamista tai voivat saada senioriyrittäjän luopumaan koko ajatuksesta. Mentorointia arvostetaan erityisesti silloin, jos mentoriksi löytyy kokenut, samaan ikäluokkaan kuuluva henkilö, kertoo Teemu Kautonen.

Lue myös: OECD senior entrepreneurship background paper 2012

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Teemu Kautonen
Associate Professor
teemu.kautonen(at)aalto.fi
Puh. 050 360 9389