Uutiset

Seuranta- ja ennakointityö helpottaa navigoimista muuttuvassa maailmassa

PERUS-SKENE-hankkeen viimeisessä, neljännessä työpajassa käsiteltiin alue- ja yhdyskuntarakenteen ennakointi- ja seurantajärjestelmän toimintamallia.
PERUS-SKENE-hankkeen logo.

PERUS-SKENE-hankkeen neljäs työpaja järjestettiin etäyhteyksin keskiviikkona 23.3.2022 12.30-16.00. Työpajassa käsiteltiin alue- ja yhdyskuntarakenteen ennakointi- ja seurantajärjestelmän toimintamallia, joka tuo yhteen kaikkea hankkeen aikana tehtyä työtä. Hankkeen nyt loppuneen työpajasarjan jälkeen järjestetään loppuseminaari, jossa esitellään hankkeessa tehtyä työtä. Seminaari järjestetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana loppukeväästä tai alkukesästä.

Tilaisuuden avasi hankkeenohjausryhmän jäsen Teemu Eriksson valtiovarainministeriöstä, minkä jälkeen Raine Mäntysalo Aalto-yliopistosta piti tilannekatsauksen hankkeen etenemiseen. Tämän jälkeen hankkeen tutkijat alustivat päivän teemaa. Aluksi Mikko Airikkala Aalto-yliopistosta avasi villien korttien merkitystä osana ennakointia ja hanketta, minkä jälkeen siirryttiin pohtimaan toimintamalliin sisältyvää vuorovaikutusta ja koordinoitumista Aalto-yliopiston tutkijoiden toimesta. Raine Mäntysalo käsitteli vertikaalista vuorovaikutusta valtio- ja aluetasojen välillä osana toimintamallia, minkä jälkeen Anu Castrén pohti horisontaalista koordinoitumista eri valtionhallinnon toimijoiden välillä. Tämän jälkeen SYKE:n tutkijat Santtu Karhinen ja Antti Rehunen kävivät läpi toimintamalliin kuuluvaa kestävyysarviointia sekä materiaalin visualisointia. Tilaisuuden lopuksi hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Timo Turunen ympäristöministeriöstä piti tilannekatsauksen ministeriössä valmisteilla olevasta alueidenkäytön kehityskuvatyöstä. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi erikoistutkija Ville Helminen ۰:ä.

Työpajassa neljä ryhmää käsitteli kukin omaa tehtäväänsä, jotka linkittyivät tapahtuman alussa kuultuihin alustuksiin. Yksi ryhmä käsitteli villien korttien roolia ja merkitystä osana ennakointia sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen ennakointi- ja seurantajärjestelmän toimintamallia. Toinen ryhmä keskittyi vuorovaikuttamisen tapoihin osana toimintamallia kolmannen ryhmän pohtiessa toimintamallin puitteissa tehtävän työn koordinoitumista valtionhallinnon toimijoiden kesken. Neljännen ryhmän tehtävänä oli miettiä kestävyysarviointia sekä materiaalin visualisointia.

Nyt loppuun saatetun työpajasarjan jälkeen vuorossa on hankkeen loppuseminaari, joka järjestetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana loppukeväästä tai alkukesästä.

Lisätietoa hankkeesta sen internet-sivuilla.

Esiintyjien diaesitykset löytyvät alta. 

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tummaan takkiin pukeutunut henkilö seisoo ulkona monikerroksisen rakennuksen edessä, jossa on paljon ikkunoita.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuoden alumni Anna Brotkin: ”Tarvitsemme moderneja tarinoita tästä ajasta”

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Vuoden alumniksi 2026 valittu käsikirjoittaja Anna Brotkin uskoo paikallisuuden voimaan ja toivon merkitykseen kriisiaikoina.
Ryhmä ihmisiä pitelee todistuksia sisätiloissa valkotaulun edessä.
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Opiskelijat vahvistivat viestintä ​​ja yhteistyötaitoja kansainvälisissä työpajoissa

Aallon opiskelijat osallistuivat yhdessä viiden muun eurooppalaisen yliopiston opiskelijoiden kanssa työpajoihin ja keskusteluihin yhteistyöstä, viestinnästä ja vastuusta.

Marjo-Riitta Diehl profile picture
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Naisten verkostot – symboliikan ja vaikuttavuuden välissä

Naisille on usein haaste, että heille relevantit verkostot ovat epämuodollisia ja miesvaltaisia. Nämä niin sanotut old boys -verkostot voivat jarruttaa naisten urapolkuja ja vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia.
äitiysvapaalta takaisin töihin -kuvituskuva
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Työelämään palaaminen äitiysvapaan jälkeen voi olla haastavaa

Työpaikan näkymättömät normit olettavat edelleen, että äitiyden realiteetit piilotetaan ja perhevapaiden jälkeen töihin palataan kuin mikään ei olisi muuttunut. Organisaatioiden olisi hyvä tunnistaa, että urat voivat kehittyä hyvin eri tavoin, sanoo professori Taija Turunen.