Sisäilmassa on paljon tutkittavaa – Oikealla siivouksella parannat kotisi sisäilmaa
Rakennusten sisäilmaan vaikuttavat monet asiat. Apulaisprofessori Heidi Salonen ryhmineen tutkii muun muassa siivousmenetelmien ja -kemikaalien vaikutusta sisäilman laatuun. Siivousaine itsessään saattaa olla vaaraton, mutta yhdessä muiden kemikaalien kanssa syntyy yhdisteitä, jotka saattavat olla terveydelle haitallisia.
”Esimerkiksi toimistotiloissa tietyt siivousaineet ja kopiokoneen tuottama otsoni reagoivat keskenään. Näin muodostuu silmiä ja hengitysteitä ärsyttävää formaldehydiä sekä haitallisia partikkeleita. Emme vielä tiedä tarpeeksi siitä, miten eri aineet vaikuttavat yhdessä sisäilman laatuun ja tilankäyttäjien terveyteen, joten lisätutkimusta tarvitaan”, Salonen sanoo.
Työsuojelurahaston rahoittaman siivousmenetelmiä ja -kemikaaleja pääkaupunkiseudun koulurakennuksissa tutkivan SIBI-tutkimusprojektin tulokset valmistuvat helmikuussa 2020. Projektille on suunnitteilla jatkotutkimushanke, jossa yhdistetään kenttätutkimukset koehuone- ja laboratoriotutkimuksiin. Näin saadaan lisätietoa siitä, miten siivouskemikaalit yhdessä eri pintamateriaalien kanssa vaikuttavat sisäilmaan. Koetilassa tutkimusta voidaan tehdä kontrolloidusti. Kouluissa tehtävissä tutkimuksissa siivoustilanteiden kontrollointi on hankalampaa ja todellinen tilanne ei välttämättä vastaa suunniteltua.
Kemikaalittomien siivousmenetelmien haittoja ja etuja tulisi tutkia. SIBI-projektissa esimerkiksi verrattiin normaalisiivouksen ja UltraH2O-vedellä suoritettua siivousta Aalto-yliopistokiinteistön rakennuksessa.
Remonttiaikaisen pölyn leviämisen estäminen tärkeää
Kemikaalien yhteisvaikutus on vain yksi esimerkki sisäilmatutkimuksesta. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmista on puhuttu vuosia. Homerakennuksia korjatessa saatetaan kuitenkin pahentaa tilannetta.
”Remontista aiheutuvat epäpuhtaudet pääsevät helposti leviämään muualle rakennuksessa, ellei remontoitavia tiloja joko alipaineisteta tai eristetä hyvin muista tiloista. Remontin jälkeen uudet materiaalit voivat myös lisätä jonkin aikaa ilman epäpuhtauksia”, sanoo tutkija Raimo Mikkola.
Yhdessä tutkimuskohteessa rakennuksen lievän ylipaineen todettiin estävän rakenteiden epäpuhtauksien kulkeutumista sisätilaan. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan ylipaineistuksen soveltuvuudesta erilaisiin sisäympäristöihin ja rakenteisiin. Ylipaineistusta käytettäessä tulee varmistaa, ettei vettä pääse tiivistymään rakenteisiin.
Poikkitieteellisellä tutkimuksella parempaa sisäilmaa
Tulevaisuudessa tarvitaan lisää poikkitieteellistä sisäilmatutkimusta, sillä sisäilmaongelmat ovat usein hyvin monitahoisia ja niiden ratkaiseminen vaatii eri ammattialojen asiantuntemusta.
Ilmaston lämpeneminen ja energiansäästötavoitteet tuovat uusia haasteita sisäilmatutkimukselle. Energiasäästötavoitteiden takia rakennukset tehdään hyvin tiiviiksi. Yhdessä ilmanvaihdon vähentämisen kanssa sisäilman epäpuhtaudet lisääntyvät.
”Vain tutkimuksen avulla löydämme oikein tasapainon: miten voimme säästää energiaa siten että samalla kuitenkin taataan hyvä ja terveellinen sisäilman laatu tilan käyttäjille”, Salonen toteaa.
Mitä sinä voit tehdä?
Jokainen voi itse vaikuttaa kotinsa sisäilmaan. Tässä asiantuntijan vinkit!
- Tutki, mitä aineita käytät kodin siivoukseen. Monet siivousaineet sisältävät säilöntäaineita, jotka ovat terveydelle haitallisia. Mikrobien hävittämiseen tarkoitetut tuotteet tuhoavat usein rakennusten hyvät mikrobit ja jäljelle jää myrkkyä tuottavia lajeja, joihin tuotteet eivät tehoa.
- Siivousmenetelmillä on vaikutusta sisäilman laatuun. Älä käytä liikaa pesuaineita varmuuden vuoksi. Muista myös huuhdella pesuaine pois pinnoilta.
- Ilmanvaihtokanavia ei saa teipata tai tukkia. Muuten ilmanvaihto menee sekaisin jopa koko rakennuksesta.
- Uudiskohteissa pidä tehostettu ilmanvaihto päällä usean kuukauden ajan, koska rakennuspölyä laskeutuu vielä rakennuksen valmistuttua. Pyyhi nihkeällä liinalla useasti.
- Uusista materiaaleista vapautuu ilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat ärsyttää silmiä ja ylähengitysteitä. Pintaremontin tai uusien huonekalujen hankkimisen jälkeen muista tehostettu ilmanvaihto.
Lue lisää uutisia
Kolme uutta akatemiaprofessoria Aalto-yliopistoon
Tuomas Hytönen, Mikko Möttönen ja Aki Vehtari Perustieteiden korkeakoulusta on valittu akatemiaprofessorin tehtäviin – lämpimät onnittelut!
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.