Suoratoisto syrjäytti lataukset musiikin kuuntelussa
Internetpohjaisessa, yli 600 suomalaisnuorta kattaneessa, kyselytutkimuksessa havaittiin, että musiikin kulutus keskittyy muutamaan hallitsevaan palveluun.
YouTube ja Spotify olivat ylivoimaisesti suosituimmat musiikin lähteet yli 20-vuotiaiden suomalaisopiskelijoiden otoksessa. YouTube oli useimmiten musiikin kuunteluun ja uuden musiikin löytämiseen käytetty palvelu: vastaajista 76 prosenttia ilmoitti käyttävänsä sitä päivittäin musiikin kuunteluun. Myös aktiiviset Spotifyn käyttäjät käyttivät YouTubea täydentämään Spotifyn musiikkivalikoiman puutteita. YouTubea pidettiin helpoimmin jaettavana musiikin lähteenä.
− YouTuben suosio oli valtava. Lähes kaikki vastaajat kertoivat käyttävänsä sitä musiikin kuunteluun, sanoo tekniikan tohtori Lassi Liikkanen.
− YouTube on mullistanut digitaalisen mediamaailman ja musiikin kuuntelukäytännöt. Nyt meillä on ensimmäistä kertaa tieteellistä näyttöä tästä suuresta muutoksesta.
Vaikka videosisältö saattaa vaikuttaa merkittävältä YouTuben suosiota selittävältä tekijältä, Aalto-yliopiston tutkijat eivät löytäneet tätä ajatusta tukevaa näyttöä.
− Kyse ei ole vain videoista. Tekemässämme kokeessa osallistujat arvioivat musiikkikokemuksensa samalla tavoin riippumatta siitä, oliko musiikkivideossa liikkuvaa kuvaa. Tämä herättää monia kysymyksiä tulevia tutkimuksia varten, Liikkanen sanoo.
”CD-levyt ja digitaalilataukset kuolevat pois muutamassa vuodessa”
Tutkijat dokumentoivat siirtymän digitaalisen musiikin ensimmäisestä sukupolvesta toiseen sukupolveen, eli latauksista suoratoistoon.
− Tutkimiemme nuorten osalta se on jo tapahtunut. Odotan, että muu väestö seuraa perässä, Liikkanen sanoo.
− Siirtymä ei luonnollisesti ole yksioikoinen. Tutkimuksemme osoittaa, että ihmiset palaavat välillä käyttämään vanhoja CD-levyjään ja MP3-tiedostojaan, mutta he eivät hanki uutta sisältöä tällä tavoin. Tämä tarkoittaa, että taloudellisessa mielessä sekä CD-levyt että digitaalilataukset kuolevat pois muutamassa vuodessa, kuten olen jo aiemmin ennustanut.
Vaikka palvelubrändien muutos on ollut nopea, kuluttajien tapa kuunnella musiikkia näiden palvelujen avulla ei ole muuttunut paljonkaan digitaalisen musiikin toisen sukupolven myötä.
− Myös musiikin suoratoistopalvelut edellyttävät musiikin etsimistä ja soittolistojen luomista. Digitaaliset palvelut ovat tarjonneet uudentyyppisiä radiokokemuksia, mutta tulevaisuus on hybridijärjestelmissä, joissa ihmisten mieltymykset yhdistyvät tietokoneen antamiin suosituksiin, tohtorikoulutettava Pirkka Åman spekuloi.
Tutkimus julkaistiin Interacting with Computers -aikakausijulkaisussa (Oxford University Press).
Linkki artikkelin abstraktiin (koko artikkelin lukeminen vaatii kirjautumisen)
Julkaisutiedot:
Liikkanen L. & Åman P.: Shuffling services – Current trends in interacting with digital music. Interacting with Computers. Oxford University Press. DOI: 10.1093/iwc/iwv004
Yhteystiedot:
Lassi A. Liikkanen
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT
lassi.liikkanen@hiit.fi
+385 50 3841508
Pirkka Åman
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
pirkka.aman@aalto.fi
+358 50 3841514
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.