Uutiset

Tekoäly tuo tehokkuutta kuvien ja äänen käsittelyyn

Syvät neuroverkot mahdollistavat kuvakerrosten avaamisen ja äänisignaalien erottamisen toisistaan.
Robotti osaa avata kuvakerrokset.

Tekoälytutkijat ovat löytäneet uuden tavan tehdä havainnollista päättelyä. Siinä robotti oppii ryhmittelemään havaintonsa mielekkäiksi kokonaisuuksiksi ohjaamattomasti ilman,  että sille erikseen opetetaan ryhmittelykriteerejä.

”Kun robotille näytetään kuvia, se oppii erottelemaan paitsi kuvien riippumattomat osat erilleen myös yhdistämään yhteenkuuluvat palat kokonaisuuksiksi sekä tarvittaessa täydentämään kuvan puuttuvat osat. Esimerkiksi kotitalousrobotti oppii navigoimaan huonekalujen ja muiden esteiden keskellä ja erottamaan, mitkä esineet sijaitsevat toistensa takana. Kotitalousrobotin tehtävänä voi olla vaikkapa tarttua mattoon, jonka päät näkyvät sohvan eri puolilla. Tehtävän suorittamiseksi robotin on opittava, että kaksi maton palasta muodostavat kokonaisuuden ja tällöin riittää, kun tarttuu mattoon toiselta puolelta sohvaa”, selittää väitöskirjatutkija Antti Rasmus.

Havaintojen ohjaamatonta ryhmittelyä ei ole toistaiseksi juurikaan tutkittu, mutta sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kuvankäsittelyssä eri kuvakerrosten avaamiseen sekä kerrosten valikoimiseen lopulliseen kuvaan. Tämän ominaisuuden avulla esimerkiksi häiritsevät esineet on helposti poistettavissa kuvasta.

”Ominaisuutta voidaan hyödyntää myös meluisissa tilaisuuksissa, joissa halutaan keskittyä vain yhteen ääneen. Tällöin robotti mahdollistaa äänisignaalien erottamisen toisistaan”, toteaa Rasmus.

Aiemmin paljon dataa vaatineet syvät neuroverkot oppivat uuden havainnollisen päättelyn myötä paljon tehokkaammin. Jokainen kuva tuottaa enemmän informaatiota robotin opetustehtävään, jolloin yksittäisen kuvan tehokkuus paranee, eikä niitä tarvita yhtä paljon kuin aiemmin.                                                                                                                                                

”Myös liike on robotille vahva vihje yhteenkuuluvista asioista, koska toisiinsa liittyvät osat liikkuvat aina samaan suuntaan. Esimerkiksi robotin on helpompi huomata aidan takana seisova koira, kun se lähtee liikkeelle”, lisää Rasmus.

Tutkimusta on ollut tekemässä Antti Rasmus, Mathias Berglund ja Tele Hotloo Hao tietotekniikan laitokselta ja The Curious AI:sta; Klaus Greff ja Jürgen Schmidhuber sveitsiläisestä tekoälyyn keskittyvästä tutkimuslaboratoriosta, IDSIA:sta; sekä The Curious AI:n toimitusjohtaja Harri Valpola. Tutkimus on osa Rasmuksen ja Berglundin väitöskirjatyötä.

äپٴDz:

Antti Rasmus
Tohtoriopiskelija
Aalto-yliopisto, tietotekniikan laitos
antti.rasmus@aalto.fi

Artikkeli: 

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö kirjoittaa kannettavalla tietokoneella, pöydällä on muistikirja ja tabletti.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopistolla ja Kelalla yhteistyössä kysely OmaKannan käyttäjien kokemuksista

Vanhempi yliopistolehtori Sari Kujalan tutkimusryhmä selvittää yhteistyössä Kelan kanssa käyttäjien kokemuksia OmaKannan verkkopalvelusta ja OmaKanta-sovelluksesta.
Musta käsi koskettaa tabletin näyttöä, jossa on valkoisia muotoja. Paperit ja kynä ovat vaaleanpunaisella pinnalla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ilmoittaudu tutkimuspalveluiden avoimiin koulutuksiin – aiheina tekoäly, datanhallinta, henkilödata ja tutkimusetiikka

Koulutustarjonnassa on jälleen myös uusia aiheita. Rekisteröityminen keväälle 2026 on avattu.
Henkilö esittelee yleisölle modernissa luentosalissa, jossa on keltaisia säkkituoleja ja puisia tuoleja.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Uusi Innovation Postdoc -ohjelma alkamassa tänä keväänä

Haku Innovation Postdoc -tehtävään aukeaa tänä keväänä tekoälytutkijoille, jotka haluavat muuttaa huippuluokan tutkimuksen todelliseksi vaikutukseksi.
Työntekijä käyttää tablettia, kun robottikäsi hitsaa metallia ja kipinöitä lentää teollisuusympäristössä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava globaali vientituote

Resurssitehokkaat ja erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava kansainvälinen kilpailuetu ja mahdollisuus erottautua suuria kielimalleja hyödyntävillä markkinoilla.