������

Tilaisuuden avaa professori ja kansallisen kvanttiteknologian huippuyksikon () sekä kansallisen kvantti-instituutin () johtaja Jukka Pekola.

Pekolan johtaman ryhmän tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kvanttitietokoneiden ja myös muiden suprajohtavien laitteiden kehitystyössä. Pekolan ryhmässä on kehitetty esimerkiksi äärimmäisen herkkä kvantti-ilmaisin.

Professori Pertti Hakonen avaa puheenvuorossaan kvanttitutkimuksen nykytilaa, kertoo alalle syntyneistä yrityksistä ja koulutuksen välttämättömyydestä.

Hakosen ryhmän tutkimustuloksilla voi olla merkitystä esimerkiksi kvanttisalauksessa eli -kryptografiassa. Hakosen ryhmän uusimmassa hankkeessa kehitetään fotoniparien kvanttilomittumiseen perustuvaa LED-valonlähdettä. Lomittuneisiin fotoneihin perustuvat salausavaimet mahdollistaisivat äärimmäisen turvallisen tiedonsiirron.

Professori Päivi Törmä esittelee Aallon kvanttitutkimusaluetta erityisesti läsnä olevien tutkijoiden osalta kvanttilaskennasta kubitteihin ja kvanttimateriaaleista kvanttivalonlähteisiin.

Törmän ryhmässä tehdään nanomittakaavan valonlähteitä, ja nyt uusimmassa hankkeessa hän rakentaa yhdessä professori Sebastiaan van Dijkenin kanssa prototyyppiä laitteesta, joka kuljettaa tietoa sähkövarausten sijaan valolla ohjatuilla spinaalloilla. Onnistuessaan hanke tarkoittaisi sitä, että hukkalämmöstä päästäisiin eroon ja energiatehokkuus lisääntyisi merkittävästi.

Professori Ilkka Tittosen puheenvuorossa käsitellään teollisuutta ja täydennyskoulutustarpeita. Teollisuudessa varaudutaan siihen, että nykyisten salausalgoritmien sijaan aletaan käyttää uusia kvanttitietokoneiden laskutehoa kestäviä menetelmiä. Tällä on merkittäviä vaikutuksia koulutukseen.

Tittonen on ollut mukana Business Finlandin Post-quantum cryptography -hankkeessa, jossa hän on kehittänyt ja analysoinut uusia kvanttialgoritmeja. Lisäksi hän osallistuu Aalto Juniorin toimintaan ja opettaa kvanttifysiikkaa Otaniemen lukiossa. Tittosen ryhmässä pyritään ymmärtämään kvantti-ilmiöitä yhdistämällä tietokonemallinnusta ja kokeellista tiedettä.

Professori Mikko Möttönen kertoo konkreettisin esimerkein siitä, miten kvanttitutkimuksesta syntyy liiketoimintaa.

Möttösen ryhmässä tutkitaan erityisesti suprajohtavia sähköpiirejä. Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamissa hankkeissa on tutkittu bolometria eli säteilyilmaisinta, ja pyritty paremmin hallitsemaan piirien häviöitä kvanttipiirijäähdyttimen avulla.

Mikko Möttönen on professorina Aalto-yliopistolla ja VTT:llä. Hän on myös yksi IQM Finland Oy:n neljästä perustajasta ja sen päätiedemies.

Kaikki yllä mainitut puheenvuorot ovat suomeksi, ja niiden jälkeen toimittajilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä kaikille tutkijoille myös englanniksi. Kysymysosioon saapuu Aallon tutkijoiden lisäksi myös EU:n Quantum Flagship -tutkimusaloitteen strategisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Jürgen Mlynek, joka on tehnyt urauurtavaa tutkimusta atomi- ja kvanttioptiikassa sekä molekyylifysiikassa. Lue Mlynekin haastattelu Aalto University Magazinen näköisversiosta.

Professori Vikas Gargin tutkimusalueet ovat kvanttilaskennan ja tekoälyn alueilla. Suomen tekoälykeskus FCAI:ssa hän kehittää datatehokkaita koneoppimismenetelmiä, jotka mahdollistavat muun muassa lääkekehityksen. Lisäksi hän opettaa Aallolla kvanttikoneoppimisen kurssia syksyllä 2022.

Vikas Garg on myös yksi YaiYai Oy:n perustajista ja sen päätutkija. Yritys kehittää tekoäly-, syväoppimis- ja kvanttiteknologiaratkaisuja yrityksille ja hallituksille ympäri maailmaa. Niitä käytetään mm. viestintäteknologiassa, energia-alalla, biolääketieteessä, finanssialalla, jälleenmyynnissä, valmistamisessa, automaatiossa, asioiden internetissä, verkkokaupassa, sähköajoneuvoissa ja pelaamisessa. 

Vikas Garg puhuu englantia.

Professori Peter Liljerothin ryhmä tutkii kvanttimateriaalien atomitason rakennetta ja sähköisiä ominaisuuksia. He ovat yhdessä professori Jose Ladon ryhmän kanssa onnistuneet luomaan täysin uudenlaisen kvanttitilan, jota voi hyödyntää kvanttimateriaaleissa ja kvanttitietokoneiden kubiteissa. Ryhmä on myös yhdessä teoreettisten fyysikoiden kanssa onnistunut luomaan uudenlaisen materiaalin, topologisen suprajohteen, jota voidaan tulevaisuudessa käyttää kubittien rakennusaineena.

Sorin Paraoanu on vanhempi yliopistonlehtori, jonka tutkimuskohteita ovat kvanttitietokoneiden suprajohtavat rakennuspalikat, kvanttitason mittarit ja sensorit sekä kvanttimaailman filosofiset aspektit. Paraoanu on muun muassa mallintanut uudenlaista maailmankaikkeutta kvanttitietokoneella. Lisäksi hän koordinoi Aallon aktiviteettien osalta valtavaa Business Finlandin rahoittamaa kvanttiteknologian kehityshanketta (QuTI-konsortio).

Sorin Paraoanu puhuu englantia.

Professori Lauri Parkkosen tiimi rakentaa uudenlaista, . Se avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa aivovammojen ja muistisairauksien diagnoosiin. Yksittäin pakatut, huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda vain parin millimetrin päähän pään pinnasta, jolloin mitattava signaali on vahvempi ja tutkijoiden on myös helpompi erottaa lähekkäisten aivoalueiden aktiivisuus toisistaan. Tutkimuksesta voi olla hyötyä erityisesti epilepsian hoidon suunnittelussa.