Tulevaisuuden townhouse-talossa voi asua yksin, kaksin tai porukalla
Tähän asti townhouse-asumista on pidetty pääkaupunkilaisena vaihtoehtona perheiden pientaloasumiselle. Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Uusi suomalainen unelmakoti? -tutkimuksen mukaan townhouse on kuitenkin toimiva vaihtoehto myös muunlaisissa elämäntilanteissa ja kerrostalossa asuville.
– Townhouse kiinnostaa lapsiperheiden lisäksi yksin- ja kaksinasuvia ja toimii vaihtoehtona kerrostaloasumiselle. Townhouse joustaa asumistarpeiden ja -toiveiden erilaistuessa, sanoo tutkija Eija Hasu.
Tutkijat ehdottavatkin yhden sijasta kolmea erilaista townhouse-talotyyppiä – Mini, Flexi ja Kaks+. Pienten asuntojen Mini mahdollistaa yksin asumista keskellä kaupunkia kun taas Flexi joustaa elämän eri tilanteissa ja sopii isommallekin uusioperheelle. Kaks+ vastaa hyvin ikääntyvän pariskunnan tarpeisiin ja kasvaa nuoren perheen mukana.
Townhouse asumismuotona puhuttelee myös edelläkävijäasukasryhmää, joka olisi valmis tinkimään asuinneliöistä ympäristösyistä. Muunneltavuuden lisäksi edelläkävijät painottivat asunnon energiatodistusta, uusiutuvien energialähteiden käyttöä lämmityksessä sekä passiivi- ja nollaenergiataloratkaisuja.
Tiiviimpää rakentamista
Townhouse-taloa on kaavailtu yhdeksi ratkaisuksi pääkaupunkiseudun mittavissa kaavoitushankkeissa.
– Talotyyppi sopii olemassa olevan rakennuskannan tiivistämiseen. Townhouse uutena urbaanina talotyyppinä monipuolistaa asuntotarjontaa perinteisen pientalon, rivitalon ja kerrostalon rinnalla, sanoo Aallon townhouse-tutkimuksesta vastaava professori Hannu Huttunen.
– Townhouse-talotyypin kehittämisen rinnalla on samalla hyvä keskustella rakennusmääräysten joustavasta soveltamisesta muun muassa esteettömyyden ja kiinteistön jaettavuuden näkökulmasta.
Tutkimusaineisto koostui asiantuntijahaastatteluista, yli 1200 vastaajan kyselyaineistosta ja sitä syventävistä työpajoista. Suhtautumista ympäristö- ja energia-asioihin selvitettiin osana townhouse-talotyypin energiatehokkuustutkimusta Envi-kyselyssä, johon vastasi yli 1000 25-80-vuotiasta pääkaupunkilaista.
Lataa Uusi suomalainen unelmakoti?, townhouse-tutkimusraportti (suomenkielinen).
äپdz:
Professori Hannu Huttunen, arkkitehtuurin laitos
p. 0400 844 967, hannu.huttunen@aalto.fi
Tutkija Eija Hasu, arkkitehtuurin laitos
p. 040 845 6578, eija.hasu@aalto.fi
Uusi suomalainen unelmakoti? on Aalto-yliopiston townhouse-talotyyppiä käsittelevä asumispreferenssitutkimus. Tutkimus on osa monitieteistä Habitat Components -tutkimushanketta, jossa Energy Efficient Townhouse -tutkimus-, opetus- ja kehityshankkeiden kanssa kehitetään townhouse-talotyyppiä asuntosuunnittelun ja -rakentamisen tulevaisuuden vaatimukset huomioiden. Hankkeen päärahoittajat ovat Aalto-yliopisto ja Innovatiivinen kaupunki -ohjelma. Muita rahoittajia ja yhteistyökumppaneita ovat Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvalvontavirasto, kaupunginkanslia ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
Lue lisää uutisia
Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä
Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia.
Maamme, kaikkien -näyttely tarkastelee henkilökohtaista ja kansallista identiteettiä
Helsingin Taidehallissa avautunut Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen 20-vuotisjuhlanäyttely kysyy: keiden tarinoista Suomi rakentuu? Näyttelyn on kuratoinut FT, dosentti Annamari Vänskä.
Koneoppiminen purkaa avaruuden kemian arvoituksia
Tähtitieteilijät voivat havaita tähtipölyssä monimutkaisia kemiallisia “sormenjälkiä” – mutta monia niistä ei ole vielä tunnistettu. SpaceML-hanke yhdistelee koneoppimisen simulaatioita ja laskennallista kemiaa, jotta tutkijat voivat selvittää miten molekyylit muodostuvat ja kehittyvät avaruudessa.