Uutiset

Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä

Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.
Uusi aiempaa herkempi infrapunasensori tuo hyötyjä moneen eri teknologiaan. Kuva: Aalto-yliopisto / Xiaolong Liu
Uusi aiempaa herkempi infrapunasensori tuo hyötyjä moneen eri teknologiaan. Kuva: Aalto-yliopisto / Xiaolong Liu

Infrapunavalon havaitseminen on olennaista monessa erilaisessa sovelluksessa, aina kaukosäätimistä ja automaattitarkennusjärjestelmistä itseohjautuviin autoihin ja virtuaalilaseihin. Niinpä infrapunailmaisimien, kuten fotodiodien, herkkyyden parantaminen toisi merkittäviä hyötyjä moneen eri teknologiaan.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen infrapunafotodiodin, joka on mm. 35 prosenttia herkempi muihin germaniumkomponentteihin verrattuna tärkeimmällä tietoliikenneaallonpituudella (1.55 µm). 

”Meillä meni lopulta kahdeksan vuotta ideasta toimivuuden todistamiseen käytännössä”, kommentoi professori Hele Savin tuoretta tutkimustulosta.

Tutkijoiden kehittämän teknologian perusideana on valmistaa fotodiodit perinteisen indiumgalliumarsenidi- eli InGaAs-puolijohteen sijaan germaniumista. Germaniumfotodiodit ovat paitsi edullisempia, myös täysin yhteensopivia nykyisessä elektroniikassa käytettyjen puolijohteiden valmistusprosessin kanssa. Tähän asti niiden suorituskykyä infrapunavalon havaitsemisessa on kuitenkin pidetty heikkona.

Savin tutkimusryhmineen onnistui kuitenkin nyt valmistamaan germaniumfotodiodeja, jotka pystyvät hyödyntämään lähes kaiken niiden pinnalle osuvan infrapunavalon.

”Huippusuorituskyky saavutettiin yhdistämällä useita uusia lähestymistapoja: optiset häviöt poistettiin käyttämällä pintananorakenteita, sähköiset häviöt taas minimoitiin kahdella eri tavalla”, selittää väitöskirjatutkija Hanchen Liu, joka valmisti ennätysherkän ilmaisimen.

Ryhmän kokeet osoittivat, että heidän fotodiodinsa ei ainoastaan ylittänyt nykyisten germaniumfotodiodien suorituskyvyn, vaan myös kaupallisten InGaAs-fotodiodien herkkyyden. Uusi teknologia havaitsee infrapunafotonit erittäin tehokkaasti ja toimii hyvin laajalla aallonpituusalueella. Lisäksi uudet fotodiodit voidaan valmistaa helposti nykyisillä tuotantolaitteilla, ja tutkijat uskovatkin niiden olevan suoraan integroitavissa moniin eri laitteisiin.

“Ajoitus ei voisi olla parempi. Nykypäivänä niin monet alat hyödyntävät infrapunasäteilyä, että kyseinen teknologia on jo osa jokapäiväistä elämäämme”, Savin sanoo.

Savin tiimeineen odottaakin nyt innolla, miten heidän teknologiansa vaikuttaa olemassa oleviin sovelluksiin – ja toisaalta mitä uusia käyttötarkoituksia tämä parantunut herkkyys vielä mahdollistaa.

Tutkimus on julkaistu 1.1.2025 Light: Science & Applications -tiedelehdessä.
Linkki julkaisuun:

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

#1 yliopisto Suomessa (QS World University Rankings) punaisella taustalla.
Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto jälleen Suomen ykkönen QS:n yliopistovertailussa

Maailman yliopistoista Aalto oli sijalla 114.
Henkilö kävelee värikkään tiiliseinällä olevan muraalin ohi, katuvalot ja sähkölaitteet yläpuolellaan.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Uusia akatemiatutkijoita ja akatemiahankkeita

Suomen Akatemian akatemiatutkijan ja -hankerahoituksen sai yhteensä 44 aaltolaista tutkijaa – onnittelut kaikille!
Aalto-yliopistolla kaksi lippua: sateenkaarilippu ja keltainen lippu. Taustalla moderni rakennus ja vihreitä puita.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia

Tutkimuksen mukaan LGBTQ+- eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille myönteinen henkilöstöpolitiikka voi merkittävästi vauhdittaa innovaatioiden syntymistä yhdysvaltalaisissa yrityksissä.
Kaksi vaaleaa puista jakkaraa, joista toinen on suorakulmainen ja toinen pyöreä, neutraalia taustaa vasten.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston Puustudion tulevaisuuden visiot Suomen arvokkaimmasta puusta esittäytyvät Suomen metsämuseo Lustossa

Visakoivu – Pirun puristama puu -näyttely on esillä Lustossa 15.3.2026 saakka.