Uutiset

Tutkijat löysivät uusia todisteita aikakiteiden olemassaolosta

Itsenäisesti liikkuvalla rakenteella voi olla iso merkitys esimerkiksi kvanttitietokoneiden tai muiden kvanttilaitteiden rakentamisessa.

Aikakiteiksi kutsutun rakenteen olemassaolo on tiedemaailman kiistakapuloita. Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat löytäneet uusia todisteita siitä, ettei rakenne ole pelkkää teoriaa vaan voi todella esiintyä aineen olomuotona.

Perinteinen kiderakenne toistuu tilassa samanlaisena kolmiulotteisena muotona, muodostaen esimerkiksi lumihiutaleita tai timantteja. Aikakide ei sen sijaan toistu tilassa, vaan ajassa. Käytännössä se tarkoittaa, että rakenne hakeutuu itsenäiseen, toistuvaan liikkeeseen riippumatta ulkopuolisten voimien tarjoamasta suunnasta. 

”Luonto on antanut meille rakenteen, joka pyrkii koherenssiin eli yhtenäiseen suunnassapysymiseen”, sanoo vanhempi tutkija Vladimir Eltsov, joka vetää supranesteisiin erikoistunutta ROTA-tutkimusryhmää Aalto-yliopistossa.

”Rakenne liikkuu spontaanisti ja järjestelmällisesti hyvinkin pitkään, jopa loputtomiin”, hän täydentää.

Aikakiteen kyky ylläpitää säännöllistä liikkettä voi osoittautua hyödylliseksi käytännön sovelluksissa. Koherenssin pitkään säilyttäviä materiaaleja kaivataan kipeästi esimerkiksi kvanttitietokoneiden prosessoreissa. Aikakiteiden synnystä ja toiminnasta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää myös muiden laitteiden koherenssin parantamisessa.

Kryostaattia tarvitaan supranesteen jäähdyttämisessä. Supranesteellä tarkoitetaan nestettä, jolla ei ole lainkaan viskositeettia alhaisessa lämpötilassa. Käytännössä se tarkoittaa, että supraneste virtaa täysin kitkattomasti eikä siten pysy esimerkiksi avonaisen astian sisällä.

Tutkimusryhmä teki löytönsä tutkimalla megneettisten kvasihiukkasten Bose–Einsteinin -kondensaatteja supraneste Helium-3:ssa. Tutkijat totesivat kvasikiteiden muuttuvan supranesteessä esiintyväksi aikakiteeksi, ensimmäistä kertaa maailmassa. Löydöllä on merkitystä myös muilla fysiikan aloilla.

“Helium-3 liittyy käytännössä kaikkiin fysiikan aloihin painovoimasta topologiaan ja hiukkasfysiikasta kosmologiaan”, selittää emeritusprofessori Grigori Volovik, joka on yksi kosmologian, korkean energian fysiikan ja tiiviin aineen välisten yhteyksien tutkimuksen pioneereista.

Tutkimus tehtiin Aalto-yliopiston kylmälaboratoriossa, jolla on pitkät perinteet supranesteiden tutkimuksessa. Tutkimus julkaistiin Physical Review Letters tiedejulkaisussa, ja se sai rahoitusta Euroopan tiedeneuvostolta (ERC).

(journals.aps.org)

Yhteystiedot:

Senior Scientist Vladimir Eltsov
p. 050 344 2428
vladimir.eltsov@aalto.fi

Emeritusprofessori Grigori Volovik
p. 050 344 2858
grigori.volovik@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Pelkkä pöytälamppu, pyöreä polttimo kahden beigen levyn välissä, edessä kuivattua heinää
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Metex-palkinto 2026 Hana Rehorčíkoválle

Metex-palkinto myönnetään erinomaiselle maisterityölle, joka on tehty yhteistyössä teknologiayrityksen kanssa tai joka edistää muotoilun ja taiteen merkitystä ja käyttöä suomalaisessa teollisuudessa.
Hymyilevä silmälasipäinen nainen kuviollisessa mekossa ja panta päässä sisätiloissa
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ornamon Muotoilun suunnannäyttäjä 2026 -palkinnon sai palvelumuotoilija Mariana Salgado

Muotoilun suunnannäyttäjä -palkinto myönnettiin palvelumuotoilija Mariana Salgadolle, joka tuo muotoilua osaksi ilmastotutkimusta ja rakentaa ihmisten osallisuutta kestävyyssiirtymässä.
Moderni keittiö, kokki, roikkuvat paistinpannut ja puhelin, jossa suklaabrownien arvostelu
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitös: Kata Fodor tutkii kestävämpiä ruokavalioita ihmiselle ja planeetalle

Kata Fodor selvitti väitöstutkimuksessaan, miten edistää kestävämpiä ruokavalioita ympäristöjen, tilojen, infrastruktuurien ja kaupunkien suunnittelun avulla. 
Lähikuva piikiekosta metallisella mittausasemalla, jota ympäröi useita ohuita kultaisia mittaneuloja
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää fotoniikasta

Valtaosa käyttämistäsi digitaalisista laitteista hyödyntää fotoniikkaa. Tekoälyn kasvun myötä fotoniikasta löytyy apua myös energiatehokkaampiin datakeskuksiin, kertoo Aalto-yliopiston sähkötekniikan apulaisprofessori Paul Verrinder.