Tutkijat selvittivät ensimmäistä kertaa, mikä vangitsee katseen mobiilisovelluksissa
Animaatio: Marianne Lenoir / Aalto-yliopisto
Huomion kiinnittäminen ei mobiilisovelluksessa onnistu samoilla visuaalisilla keinoilla kuin tietokoneen ruudulla. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston osana kansainvälistä yhteistyötä tekemästä tutkimuksesta, joka perustuu laajaan Android- ja Apple IOS -laitteiden käyttäjien silmänliikkeistä kerättyyn dataan. Kyseessä on ensimmäinen juuri mobiilisovellusten visuaalisiin elementteihin keskittyvä empiirinen tutkimus.
”Sovellukset näyttävät puhelimessa erilaisilta kuin tietokoneen ruudulla: näyttö on pienempi, eikä siihen siten mahdu yhtä paljon elementtejä. Lisäksi mobiililaitteita katsotaan vertikaalisesti, pystyasennossa, ei horisontaalisesti. Tähän saakka on kuitenkin ollut epäselvää, miten nämä tekijät vaikuttavat tapaan, jolla sovellukset kiinnittävät huomiomme”, selittää Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta.
Tutkijat seurasivat 30 koehenkilön silmänliikkeitä näiden katsellessa mobiilisovelluksista otettuja näyttökuvia. Tähän asti on uskottu, että katse kiinnittyy ensin suurikokoisiin ja värikkäisiin elementteihin ja jää myös niiden pariin pidemmäksi aikaa. Aiemmissa tutkimuksissa on myös päätelty, että luontokuvien. kuten maisemien, kohdalla katse kiinnittyy näytön keskiosaan ja liikkuu näytöllä pikemminkin sivusta sivuun kuin ylhäältä alas.
Tutkimus osoitti, etteivät oletukset pidä mobiilisovellusten kanssa paikkaansa.
”Yllättäen kirkkaat värit eivät vaikuttaneet siihen, miten käyttäjien katse kiinnittyi sovellusten yksityiskohtiin. Yksi syy voi olla, että mobiililaitteen käyttöliittymä itsessään on täynnä välkkyviä ja värikkäitä elementtejä, joista mikä tahansa voi kiinnittää huomiomme. Kun kaikki on suunniteltu erottumaan, käy niin, että mikään ei erotu”, kertoo tutkijatohtori Luis Leiva.
Teksti ja kasvot kiinnostavat
Tietoa hakevan käyttäjän katse kiinnittyi yleensä ensin puhelimen ruudun vasempaan yläkulmaan. Tutkijat havaitsivat myös, että ensimmäisellä kerralla käyttäjät keskittyivät kuvakkeiden, tunnusten ja logojen tekstielementteihin. Myös kasvot herättivät tarkkaavaisuuden, mutta jos niiden yhteydessä oli tekstiä, katse kohdistui kuitenkin enemmän tekstin suuntaan.
”Monet tekijät vaikuttavat siihen, mihin visuaalinen huomiomme kiinnittyy. Valokuvissa näitä ovat värit, rajat, kuviot ja liike. Kun kyse on visuaaliseen käyttöön suunnitellusta sisällöstä, kuten graafisista käyttöliittymistä, muotoilulla on merkitystä”, sanoo tekniikan tohtori Hamed Tavakoli, joka myös kuului Aalto-yliopiston tutkimusryhmään.
Tutkimus toteutettiin kansainvälisenä yhteistyönä, johon osallistuivat muun muassa IIT Goa (Intia), Yıldızin teknillinen korkeakoulu (Turkki) ja Huawei Technologies (Kiina). Tutkimusryhmä esittelee tuloksiaan 6. lokakuuta 2020 MobileHCI’20-konferenssissa, joka on ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen alan mobiililaitteita ja -palveluita käsittelevä lippulaivakonferenssi.
Linkki verkkosivuille
Linkki julkaisuun
More information
Lue lisää uutisia
Maamme, kaikkien -näyttely tarkastelee henkilökohtaista ja kansallista identiteettiä
Helsingin Taidehallissa avautunut Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen 20-vuotisjuhlanäyttely kysyy: keiden tarinoista Suomi rakentuu? Näyttelyn on kuratoinut FT, dosentti Annamari Vänskä.
Koneoppiminen purkaa avaruuden kemian arvoituksia
Tähtitieteilijät voivat havaita tähtipölyssä monimutkaisia kemiallisia “sormenjälkiä” – mutta monia niistä ei ole vielä tunnistettu. SpaceML-hanke yhdistelee koneoppimisen simulaatioita ja laskennallista kemiaa, jotta tutkijat voivat selvittää miten molekyylit muodostuvat ja kehittyvät avaruudessa.
PORT_2026 kokosi Aalto-yliopiston opiskelijat ratkaisemaan kulttuurin, median ja ilmaston haasteita
Lähes 60 Aalto-yliopiston opiskelijaa osallistui PORT_2026-innovaatiokilpailuun, jossa he kehittivät ja esittelivät ratkaisuja kulttuuriin, mediaan ja ilmastoon liittyviin haasteisiin.