Uutiset

Utopia voidaan tulkita monella tavalla

Taidekentän pirstoutuminen voi vaikeuttaa utopialle ominaisten muutosvoimien kehittymistä, tuore väitöstutkimus osoittaa.

Dirk Hoyer perehtyi Aalto-yliopistossa tekemässään väitöstutkimuksessaan (Ap)Art Contemporary Art And Utopia utopian käsitteeseen ja merkitykseen erityisesti virolaisten nykytaiteen tekijöiden työssä. Työn lähtökohtana oli Thomas Moren vuonna 1516 kirjoittama Utopia-teos, joka loi aikanaan perustan moniselitteiselle käsitteelle.

– Utopialla on perinteisesti ollut merkittävä rooli taiteessa siihen liitetyn pohdiskelevan päättelyn, mielikuvituksen korostamisen ja vaihtoehtoisten visioiden kehittämisen kautta. Työni taiteellinen osio on 60 minuuttinen dokumenttielokuva ”(ap)art”, jossa 16 virolaista taiteilijaa pohtii utopian käsitettä oman taiteensa kautta, Hoyer kertoo.

Mietiskelyä ja aktivismia

Viro on historiansa vuoksi usein leimautunut kommunismin jälkeiseksi valtioksi. Tämän takia siltä puuttuu vertailukohtia, jotka ovat kansainvälisen taiteen kentällä vaikuttaneet utopia-ajattelun elpymiseen.

– Utopia-sanan ymmärrystä vaikeuttaa paitsi yksinkertaistettu käsitys siitä, että kommunismi oli utopiajärjestelmä, myös virolaisen yhteiskunnan uudelleenmuotoutuminen 1990-luvun jälkeen. Nykytaiteen kentässä tämä näkyy aiemmin hyvin kiinteän taideyhteisön pirstoutumisena, minkä vuoksi ”Ei ole vaihtoehtoja” -ajattelumallia ei ole kyseenalaistettu eikä utopialle ominaisia muutosvoimia ole päässyt kehittymään, Hoyer kuvailee.

Tutkimus jäsentää nykytaiteen kentältä neljä erilaista utopiastrategiaa: nykyutopian, mietiskelyyn perustuva utopian, aktivismin ilman utopistista mielikuvaa ja kestävää kehitystä painottavan retopian. Utopia-ajattelun toinen ääripää on fatalistinen käsitys siitä, ettei mahdollisuutta muutoksiin globaalilla tasolla ole. Toisen mukaan taas muutos konkretisoituu käytännön sosiaalisten ja paikallisten kokeilujen kautta.

äöپܳܲ

Dirk Hoyerin väitöskirja ”(Ap)Art Contemporary Art And Utopia” tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 30.10.2015 klo 12, Sampo-sali, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii tohtori Dafydd Sills-Jones Aberystwythin yliopistosta.

Väitöskirjojen tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta: shop.aalto.fi, tiedustelut: artsbooks@aalto.fi, puh. 050 313 7086.

äپٴᲹ:

Dirk Hoyer, dirhoy@gmail.com

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Pelkkä pöytälamppu, pyöreä polttimo kahden beigen levyn välissä, edessä kuivattua heinää
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Metex-palkinto 2026 Hana Rehorčíkoválle

Metex-palkinto myönnetään erinomaiselle maisterityölle, joka on tehty yhteistyössä teknologiayrityksen kanssa tai joka edistää muotoilun ja taiteen merkitystä ja käyttöä suomalaisessa teollisuudessa.
Hymyilevä silmälasipäinen nainen kuviollisessa mekossa ja panta päässä sisätiloissa
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ornamon Muotoilun suunnannäyttäjä 2026 -palkinnon sai palvelumuotoilija Mariana Salgado

Muotoilun suunnannäyttäjä -palkinto myönnettiin palvelumuotoilija Mariana Salgadolle, joka tuo muotoilua osaksi ilmastotutkimusta ja rakentaa ihmisten osallisuutta kestävyyssiirtymässä.
Moderni keittiö, kokki, roikkuvat paistinpannut ja puhelin, jossa suklaabrownien arvostelu
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitös: Kata Fodor tutkii kestävämpiä ruokavalioita ihmiselle ja planeetalle

Kata Fodor selvitti väitöstutkimuksessaan, miten edistää kestävämpiä ruokavalioita ympäristöjen, tilojen, infrastruktuurien ja kaupunkien suunnittelun avulla. 
Lähikuva piikiekosta metallisella mittausasemalla, jota ympäröi useita ohuita kultaisia mittaneuloja
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää fotoniikasta

Valtaosa käyttämistäsi digitaalisista laitteista hyödyntää fotoniikkaa. Tekoälyn kasvun myötä fotoniikasta löytyy apua myös energiatehokkaampiin datakeskuksiin, kertoo Aalto-yliopiston sähkötekniikan apulaisprofessori Paul Verrinder.