Uudet ohjeet: Näin työskentelet turvallisesti 3D-tulostinten kanssa
3D-tulostettujen kappaleiden valmistuksessa ja pintakäsittelyssä voidaan käyttää erilaisia kemikaaleja, muun muassa liuottimia, epoksikemikaaleja ja akrylaattiyhdisteitä. Epoksikemikaaleihin liittyviä ihottumia onkin jo raportoitu 3D-tulostusta tekevillä työntekijöillä. Kemikaaleja tulee käsitellä turvallisesti, jotta terveyshaitoilta vältytään. Mikäli tulostusmateriaalina tai jälkikäsittelyssä käytetään epoksihartsia, on syytä erityiseen varovaisuuteen.
”Epoksihartsi on voimakkaasti herkistävä eli allergiaa aiheuttava kemikaali. Epoksihartsia käsiteltäessä tulee käyttää oikeanlaisia kemikaalisuojakäsineitä. Tämän lisäksi vaatteet on suojattava roiskeilta ja pintojen likaantuminen on estettävä”, painottaa ղöٱlaitoksen vanhempi asiantuntija Helene Stockmann-Juvala.
”Jo kemikaalia valittaessa on tärkeää tutustua tuotteen käyttöturvallisuustiedotteeseen ja pyrkiä valitsemaan vähiten haitallinen. Käyttöturvallisuustiedotteesta saa myös ohjeita valitun kemikaalin turvalliseen käsittelyyn ja suojautumistarpeeseen.”
3D-tulostustyössä vapautuu nanohiukkasia
3D-tulostuksen yhteydessä työntekijät voivat myös altistua hengitysilman nanohiukkasille. Pitoisuus riippuu käytetystä tulostustekniikasta, materiaalista ja tulostuslämpötilasta.
”Turvallisilla työskentelytavoilla ja oikeilla torjuntateknisillä toimenpiteillä työskentely 3D-tulostimien parissa on kuitenkin turvallista”, muistuttaa erikoistutkija Anna-Kaisa Viitanen ղöٱlaitokselta.
Tutkimuksessa osoitettiin, että toimistotyyppisillä työpaikoilla käytettävistä 3D-tulostimista vapautuu nanohiukkasia ja kaasuja. Päästöjen voimakkuuteen vaikuttivat tulostusmateriaali ja käytetty tulostuslämpötila. Erityisesti ABS-muovi aiheutti nanohiukkaspäästöjä, joiden vaikutusta sisäilman laatuun tutkittiin myös mallinnuksen avulla.
”Mallinnustulokset osoittivat, että tavallinen toimistohuoneen ilmanvaihto ei ole riittävä pitkäaikaisessa, useamman tunnin tulostustyössä, jotta pitoisuudet pysyisivät suositeltavalla tasolla”, kertoo professori Kaarle Hämeri Helsingin yliopistolta.
Tutkimustulosten perustella onkin suositeltavaa sijoittaa 3D-tulostimet hyvin ilmastoituun tilaan, erilleen työpisteestä. Myös 3D-tulostimen kotelointi ja päästöjen johtaminen ulos työtiloista ovat toimivia keinoja vähentää haitallisten päästöjen vapautumista hengitysilmaan.
Teollisen mittakaavan tulostimet ovat tyypillisesti koteloitua, jolloin tulostuksen aikana ilmaan vapautuvien hiukkasten määrä on vähäisempää. Ilman johtaminen työtilojen ulkopuolelle tai poistoilman suodattaminen parantaa koteloinnin suojaavaa vaikutusta myös teollisuudessa.
3D-tulostusmateriaalin esikäsittely voi altistaa materiaalipölylle
Jauhemaisia 3D-tulostusmateriaaleja käytetään tyypillisesti teollisen mittakaavan tulostamisessa, ja niitä käytettäessä täytyy huomioida mahdollinen altistuminen hengitysteitä tai ihoa ärsyttävälle pölylle. Lisäksi metallijauheet voivat olla syöpävaarallisia, joten niiden kanssa pitää noudattaa erityistä varoivaisuutta.
”Jauhemaisia tulostusmateriaaleja käsiteltäessä on syytä kiinnittää huomiota myös pölyn leviämisen ehkäisyyn oikeilla työtavoilla ja vaikkapa tehokkaalla kohdepoistolla, jotta mahdollisilta hengitysteiden ärsytysoireilta vältyttäisiin”, ohjeistaa Viitanen.
Pientulostimissa käytetään tyypillisesti nauhamaisia tulostusmateriaaleja, joiden käsittelyyn ennen tulostamista ei tarvita erityisiä varotoimenpiteitä.
Myös huolto- ja kunnossapitotyöt huomioitava riskinarvioinnissa
”3D-tulostusmateriaaleille ja käytetyille kemikaaleille altistumista voi tapahtua myös tulostimia puhdistettaessa ja huollettaessa, tulostusjätteitä käsiteltäessä ja työympäristöä siivottaessa”, muistuttaa tutkija Kirsi Kukko Aalto-yliopistosta. Myös huoltotöissä on siis tarpeen kiinnittää huomiota oikeanlaiseen suojautumiseen. Lisäksi pölyn leviämistä tulisi välttää. Hyviä keinoja ovat imurointi ja pintojen pyyhkiminen kostealla.
Kaksivuotista tutkimushanketta on rahoittanut Työsuojelurahasto. Tutkimuksen aikana tutkittiin sekä pientulostamista että teollisen mittakaavan 3D-tulostustyötä. Hankkeessa keskityttiin tutkimaan yleisimmin käytettyjä tulostusmateriaaleja ja -tekniikoita, mutta lähestymistapaa voidaan soveltaa muihinkin 3D-tulostustekniikoihin.
ղöٱlaitos on julkaissut hankkeen tuloksena kaksi ohjetta, Malliratkaisu: 3D-tulostuksen kemikaaliturvallisuus työpaikoilla sekä Tietokortti: Ohjeita turvalliseen 3D-tulostamiseen (liitteenä).
äپٴᲹ:
Erikoistutkija Anna-Kaisa Viitanen
ղöٱlaitos
p. 043 825 0672
anna-kaisa.viitanen@ttl.fi
Vanhempi asiantuntija Helene Stockmann-Juvala
ղöٱlaitos
p. 043 8241 071
helene.stockmann-juvala@ttl.fi
Tutkija Kirsi Kukko
Aalto-yliopisto
p. 050 344 7248
kirsi.kukko@aalto.fi
Professori Kaarle Hämeri
Helsingin yliopisto
p. 09 19150 850
kaarle.hameri@helsinki.fi
Lue myös:
(news.cision.com)
(news.cision.com)
Kuvat: Adolfo Vera
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.