������

”Realiteetti on, että monet valtiot rekrytoivat osaajia suoraan yliopistoista. Selvää on myös, että useat valtiot käyttävät haittaohjelmia ja vakoilua. Tästä hyvänä esimerkkinä on tällä viikolla paljastunut Regin-vakoiluohjelma, joka on osoitus valtioiden kyvykkyydestä ja aggressiivisuudesta kybervakoiluun”, Jarno Limnéll herätteli yleisöä Aalto PRO:n kyberturvallisuusseminaarissa. Hän toimii Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professorina.

Perjantaina jatkuvan seminaarin noin 70 osallistujan ja puhujien kommenteissa nousi toistuvasti esiin luottamus. 

- Turvallisuutta ei ole ilman luottamusta eikä myöskään toisin päin. Hyvä kysymys on, että kehen ja mihin voimme digitaalisessa maailmassa luottaa, Limnéll tiivistää.

Samoilla linjoilla oli myös Suomen kybersuurlähettiläs Marja Rislakki, joka totesi aloituspuheenvuorossaan turvallisuuden ja perusoikeuksien olevan olennaisia asioita myös kyberympäristössä.

Ison kuvan ymmärtäminen on haastavinta ja tärkeintä

Kyberympäristö muuttuu vauhdilla, ja ison kuvan ymmärtäminen on Limnéllin mielestä tärkeintä, mutta samalla myös haastavinta.

”Tarvitsemme niin valtion elimiin kuin yrityksiinkin kyberturvallisuuden kokonaiskuvaa ymmärtäviä ihmisiä. Tämä on strateginen asia ja siksi näitä henkilöitä tarvitaan johtoryhmissä. Hyvänä esimerkkinä tämän ymmärtämisestä on Kone Oyj”, hän kertoo.

Seminaarissa keskusteltiin sen tosiasian myöntämisestä, että hyökkäyksiä ja vakoilua on. Kyse on milloin ja miten ne tapahtuvat, eikä jos ne tapahtuvat.

Kyberturvallisuus – mistä on kysymys? -yleisöluentosarja alkaa tiistaina 9.12. klo 17 Otaniemessä.