Uutiset

Väitös: Suomi ei pärjää kilpailussa ulkomaisista aluepääkonttoreista

Aluepääkonttorit on siirretty Ruotsiin tai lähemmäs vastuumaita kuten Venäjälle, Baltiaan tai Puolaan, käy ilmi Iiris Saittakarin väitöstutkimuksesta.

Kansainväliset yritykset keskittävät johtamistoimintojaan aluepääkonttoreihin, joiden vastuulla on useita maita, esimerkiksi Pohjoismaat tai Itä-Eurooppa. Aluepääkonttoreiden sijainnilla on merkittäviä vaikutuksia kohdemaalle, sillä ne tarjoavat korkeapalkkaisia työpaikkoja. Maat myös hyötyvät hyvästä maineesta investointien kohteena, ja siksi pääkonttoreista kilpaillaan kohdemaiden kesken. Tätä ilmiötä tutkii KTM Iiris Saittakari Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tarkastettavassa kansainvälisen liiketoiminnan väitöskirjassaan.

”Nordean pääkonttorin siirto on nostanut teeman otsikoihin. Tällaiset siirrot ovat kuitenkin harvinaisia – yhtiön pääkonttori sijaitsee usein yrityksen kotimaassa”, Saittakari kertoo. ”Aluepääkonttorit ovat puolestaan helposti siirrettävissä maasta toiseen, ja niiden siirto voi luoda huomattavia säästöjä yritykselle.”

Suomi on perinteisesti ollut houkutteleva maa aluepääkonttoreille idänkaupan osaamisen vuoksi. Kuitenkin vain 60 prosenttia 1990-luvun lopulla Suomessa sijainneista aluepääkonttoreista oli saanut pitää vastuunsa joko osittain tai kokonaan vuoteen 2010 mennessä. Tämän pitkittäistutkimuksen tulokset osoittavat, että erityisesti suuret ja myyntiin keskittyneet suomalaiset tytäryritykset saivat pitää vastuunsa aluepääkonttorina. Usein aluepääkonttori on siirretty lähemmäs vastuumaita Venäjälle, Baltiaan tai Puolaan. Myös Ruotsiin on siirretty useita aluepääkonttoreita Suomesta.

”Aluepääkonttorit ovat pääasiassa myyntikonttoreita, joten ne hyötyvät suurten ostajien ja jälleenmyyjien läheisyydestä. Suomen vientivetoiset teollisuusyritykset eivät vedä aluepääkonttoreita Suomeen”, Iiris Saittakari summaa tutkimuksensa tuloksia.

Iiris Saittakarin väitöskirja ”The location of headquarters: why, when and where are regional mandates located?” .

äپٴᲹ:
Iiris Saittakari
p. 045 673 4631
iiris.saittakari@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Näytöllä 3D-aivokuva, jossa värikkäät hermoradat läpinäkyvässä pään mallissa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Haku on auki innovaatiotutkijatohtoriksi tekoälyssä

Palkallinen 12 kuukautta kestävä urapolku, jonka avulla voit muuttaa tohtorintutkimuksesi löydökset deep tech -startupiksi.
Ulkoilmassa puiset leposohvat, joita ympäröivät harsot verhot ja korkeat kasvit rapistuvassa pihassa.
۳ٱ𾱲ٲö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaistyöryhmän teos tuo viilentävän puutarhan helteissä kärvistelevään Espanjaan

Suomalaisten arkkitehtien ja taiteilijoiden ryhmä esittää puutarhataideteoksellaan kaupunkien kuumenemisen ja ympäristökriisin ratkaisuksi muun muassa kasvillisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Pyöreä vaalea kennokuvioinen alusta ja punottuja koreja kirkkaansinisellä taustalla
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat paljastivat kaksi uutta suprajohdetta menetelmällä, jolla voi jatkossa löytää tuhansia lisää

Fyysikoiden tekoälyyn perustuvan menetelmän myötä suprajohtavuuden valtavat energiahyödyt ovat askeleen lähempänä
The SisuSemi team in lab coats, smiling at the camera. 6 people, 5 men and 1 woman
Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutustu startuppiimme: SisuSemi puhdistaa puolijohteet atomitasolla

Kun yksikin atomi ratkaisee, virheille ei ole varaa. Syväteknologiayritys SisuSemin keksintö voi mullistaa puolijohdeteollisuuden, joka käy jatkuvaa taistelua epäpuhtauksia vastaan.