ºÚÁÏÍø

Kasvun vetureina olivat tehdasteollisuuden nopea kasvu sekä öljyn ja muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen nousu. Vuoden 2011 puolella Lähi-idän levottomuudet ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus Japanissa ovat nostaneet venäläisen öljyn kysyntää, mikä edelleen vauhdittaa Venäjän talouden elpymistä. Talouden toipuessa inflaation hillitseminen on palannut Venäjän talouspolitiikan keskeisimmäksi haasteeksi. Inflaatiota kiihdytti etenkin elintarvikkeiden kallistuminen vuoden 2010 kuivuuden seurauksena.  Kriisin aikana ykkösongelmaksi noussut työttömyys puolestaan lähti vuonna 2010 ennakoitua nopeampaan laskuun tehdasteollisuuden kasvun myötä.

Lähivuosien kasvua varjostavat öljyn hintakehitykseen liittyvän epävarmuuden lisäksi useat muut tekijät. Vuonna 2010 talouskasvua piristänyt investointikysyntä alkoi vuoden 2011 puolella hidastua, suorat ulkomaiset investoinnit pysyttelevät edelleen alamaissa ja pääoman virtaus Venäjältä ulkomaille alkoi vuoden 2010 lopulla kiihtyä. Venäjän keskuspankin mukaan tammi-helmikuussa 2011 maasta pakeni nettomääräisesti 21,3 miljardia dollaria.  Epävarmuus näkyy talouden toimijoiden odotuksissa, kuten kevään 2011 aikana laskuun kääntyneissä ostopäällikkö- ja sijoittajaluottamusindekseissä. Myös kuluttajien luottamus Venäjän talouteen oli keväällä laskussa, mikä ei kuitenkaan ole jarruttanut kuluttajakysynnän kasvua.

Suomalaisyritysten lähiaikojen näkymät Venäjän suhteen ovat kokonaisuudessaan positiiviset, joskin kasvuodotukset ovat muuttuneet aiempaa maltillisemmiksi. Investointikysynnän hiipuminen heijastuu suomalaisten teollisuusyritysten Venäjän liiketoimintaan, jonka liikevaihdon raportoitiin hieman laskeneen viimeisen puolen vuoden aikana. Suomalaiset palveluyritykset olivat sen sijaan kasvattaneet Venäjän liiketoimintaansa, ja etenkin suomalaiset vähittäiskauppiaat jatkavat laajentumistaan Venäjälle. Myös kriisistä viimeisenä toipuvalla rakennusalalla on elpymisen merkkejä nähtävissä, ja suomalaiset alan yritykset ovat jatkaneet investointejaan etenkin Pietarin asuntorakentamiseen. Yritysten liiketoiminnan suurimpien haasteiden joukkoon on palaamassa työvoimapula, joka hetkellisesti helpotti kriisin aikana. Byrokratiatilanteessa ei myöskään ole havaittu muutosta parempaan.

Venäjän ulkomaankauppa kasvoi voimakkaasti vuonna 2010 aikana. Viennin arvoa kasvatti luonnollisesti kohonnut öljyn hinta, mutta myös viennin volyymi kasvoi edellisvuodesta. Tuonnin arvon kasvu oli lähes yhtä nopeaa kuin viennin, ja tehdasteollisuuden investointien elpyminen näkyi investointihyödykkeiden tuonnin kääntymisenä nousuun.   Myös Suomen kokonaisvienti Venäjälle piristyi vuoden 2010 toisella puoliskolla. Viennin kehitys Suomen tärkeimmässä vientituotteiden ryhmässä, koneissa ja laitteissa, oli kuitenkin edelleen heikkoa huolimatta kasvaneesta investointikysynnästä Venäjällä. Transitovienti Suomen kautta Venäjälle kasvoi vuonna 2010 lähes viidenneksellä, mutta vuoden 2008 huippuluvuista ollaan vielä kaukana.

Suomalaisyritysten kannalta Venäjän taloudessa on useita kysymysmerkkejä, joista yksi on Venäjän valtion lisääntynyt protektionismi. Kuluneen vuoden aikana valtio on puuttunut talouteen mm. polttoaineiden hintasäännöstelyllä ja tuontitulleja korotetaan tai lasketaan herkästi kulloisenkin tarpeen mukaan. Venäjän WTO-jäsenyys, joka toisi vakautta tässä suhteessa, antaa edelleen odottaa itseään.  Lähestyvien presidentinvaalien ennustetaan lisäävän valtion puuttumista markkinoille entisestään kuluttajahintainflaation hillitsemiseksi.

Venäjän talousnäkymät 1/2011 -katsaus on luettavissa osoitteessa:

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Johtaja, Prof. Riitta Kosonen, riitta.kosonen@aalto.fi ja tutkimuspäällikkö Päivi Karhunen, paivi.karhunen@aalto.fi