Vesi, jonka syömme
”Ruoka on aivan keskeinen asia vedestä puhuttaessa. Vehnäkilon tuotanto kuluttaa maailmalla keskimäärin 1 600 litraa vettä, yksi naudanlihakilo taas 15 000 litraa. Syinä ovat kasvien yhteyttäminen ja muut elintoiminnot, jotka vaativat paljon vettä”, sanoo ruuantuotannon vedenkulutuksesta väitellyt Mika Jalava.
Vesikriisi maailmalla on jo täyttä totta. Ylivoimaisesti suurin syy siihen on väestönkasvu.
”Lyhyellä tähtäimellä väestönkasvun hillintä ei auta, meitä on jo paljon. Tarvitaan muutoksia ruokavalioihin.”
Usein tarjottu ratkaisu ruuantuotannon vedenkulutuksen hillitsemiseen on lihan korvaaminen kasvikunnan tuotteilla.
”Eri maissa on niin erilaiset ruokatottumukset, että yksi malliruokavalio kaikille ei ole toimiva ratkaisu. Ruuassa on valtaosalle ihmisiä muitakin arvoja, kuin että se pitää hengissä.”
Jalava kehitti työssään optimointimallin, jolla maakohtaisia ruokavalioita muutetaan pienin askelin niin, että eläintuotteita korvataan kasvituotteilla. Tarkoituksena ei ole tasapäistää ruokalautasia, vaan säilyttää ruokavalioissa mahdollisimman paljon niiden kansallisia piirteitä.
”Pienistä muutoksista lähteminen on varmasti tehokkaampaa kuin määrätä ylhäältä, että muuttakaa kaikki.”
Aalto OptoFood huomioi tuotantoalueen
Jalava uskoo, että paras tapa ruokavalion muutoksiin on valmistaa ja tuoda saataville hyviä vaihtoehtoja.
”Olen itse paatunut lihansyöjä ja metsästäjä. Paras tapa kaltaisteni käännyttämiseen on tarjota hyvää kasvisruokaa. Avainasemassa ovat elintarviketeollisuus, kokit, bloggarit ja muut ruokatrendien luojat.”
Jalava itse käy puhumassa ruokavalion muutoksista kokkauskursseilla. Kun kasvisruokaan panostetaan, ei se ole liharuuan korvike, vaan entistä parempaa ruokaa kaikille kuluttajille.
Suomessa naudanlihakilon tuotannon vedenkulutus on noin puolet maailman keskiarvosta. Jalavan kehittämä globaali Aalto OptoFood -malli huomioi tuotantoalueen vaikutuksen ruokatuotteiden vedenkulutukseen. Malli jakaa Suomenkin karttaruutuihin, joiden viljelyolosuhteita se hyödyntää ruokavalioiden vesitehokkuuden laskennassa.
Ruokaa 10 miljardille ihmiselle
Ruokaa tarvitaan koko ajan enemmän, sillä vuonna 2050 maailmassa on arviolta 9–10 miljardia ihmistä. Riittävätkö ruokavalion muutokset, ruokahävikin pienentäminen ja tuotannon tehostaminen takaamaan ruokaturvan tulevaisuudessa?
”Riittävät. Jos nämä tekijät lasketaan yksinkertaisella tavalla yhteen, saadaan globaalisti jopa 2–3-kertainen ruuan saatavuuspotentiaali. Isompi kysymys ovat ruuantuotannon ympäristövaikutukset, jos tuotannon lisäämiseen käytetään huonoja keinoja.”
Jos taas mitään ei tehdä, on isosti syytä huoleen. Polttopisteessä kaikissa skenaarioissa on Afrikka. Vuonna 2100 siellä on jopa 4,5 miljardia ihmistä, ja maanosa on entistä riippuvaisempi ruuan tuonnista.
Astronautista vesitaloustutkijaksi
Jalava on aina halunnut ymmärtää, miten asiat ympärillä toimivat. Pikkupoikana askelmerkit olivat selvät:
”Haluan astronautiksi! Kun ikää tuli muutama vuosi lisää: lentäjäksi ainakin! No, tiedemieheksi sitten!”
Tiedemiehenä Jalava pysyy veden äärellä. Hän jatkaa tutkijatohtorina Aalto OptoFood -mallin kehittämistä ja laajentamista muun muassa ruuantuotannon hiilivaikutuksilla.
Avaruus ei ole vuosien myötä kadonnut Jalavan elämästä. Hän on Suomen Avaruustutkimusseuran puheenjohtaja, joka esitystensä päätteeksi tapaa näyttää kuvia Kuusta ja Maasta.
”Maapallosta näkyy avaruuskuvissa lähes pelkästään sinistä merta ja valkoisia pilviä, vesiala on käyntikorttimme. Jos emme pidä vedestämme huolta, on meillä pirun pitkä matka hakea sitä lisää!”
Teksti: Marjukka Puolakka
Kuvat: Iiro Immonen
Artikkeli julkaistaan lokakuussa Aalto University Magazinen numerossa 25.
Diplomi-insinööri, vesi- ja ympäristötekniikan tutkija Mika Jalavan väitös tarkastettiin 30.8.2019 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, rakennetun ympäristön laitoksella. Väitöskirjan nimi on Syömämme vesi: ruokavalioiden vedenkulutuksen arvioiminen muuttuvissa ruokajärjestelmissä – englanniksi The water we eat: Methods for estimating water use of diets in changing food. Väitöksen ala on vesitalous, ruokajärjestelmät.
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.