������

Mitä tutkit ja miksi?

Olen metallurgisten prosessien termodynamiikan professori, mutta taustaltani geologi ja kemisti. Tutkimusurani punaisena lankana ovat olleet korkean lämpötilan epäorgaaniset sulat, joko maankamaran magmat ja laavat, paperi-, sellu- ja energiateollisuuden tuhkasulat tai  metalliteollisuuden kuona- ja metallisulat.

Olen keskittynyt mallintamaan sulien kemiallisia ominaisuksia ja tutkin niiden vaikutuksia teollisiin prosesseihin – miten niiden toivottuja ominaisuuksia voidaan hyödyntää ja haitallisia välttää. Pyrkimys on parantaa kattiloiden, sulattojen ja reaktoreiden tehokkuutta ja käytettävyyttä, vähentää vaarallisten aineiden päästöjä ja ottaa taloudellisesti talteen hyödylliset alkuaineet.

Miten päädyit tutkijaksi?

Molemmat vanhempani ovat työskennelleet Åbo Akademissa, joten yliopistomaailma on ollut minulle tuttu lapsuudesta asti. Valmistuttuani geologiksi olisin halunnut jatkaa opintoja Norjassa Tromssan Yliopistossa, missä olin ollut vaihto-opiskelijana. Ehdin kuitenkin aloittaa tutkimusapulaisena epäorgaanisen kemian laboratoriossa Åbo Akademissa, ja kun samaan aikaan Tromssan geologian professori valitettavasti menehtyi onnettomuudessa tunturivaelluksella, päätinkin vaihtaa alaa geologiasta korkean lämpötilan epäorgaaniseen kemiaan.

Aluksi epäröin päätöstäni, mutta sittemmin olen huomannut, että geologiasta ja mineralogiasta oppimani tiedot ovat olleet hyödyksi sekä kemian että metallurgian alalla ja antaneet minulle myös ainutlaatuisen profiilin.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Hyvän tutkijan täytyy olla luonnostaan utelias, sinnikäs ja hyvä kommunikoimaan tutkimuksestaan niin muille tutkijoille kuin koko yhteiskunnallekin.

Jo kouluajoista lähtien lähes kaikki olivat sitä mieltä, että minusta tulisi tutkija. Mutta voisin hyvin olla vaikkapa historiantutkija. Siskoni on tällä hetkellä historian tutkijatohtorina Tampereen Yliopistossa, ja olen itsekin ollut aina kiinnostunut maailmanhistoriasta.

Mitä haluaisit opiskelijoiden oppivan sinulta?

Toivon että opiskelijat oppivat minulta sen, että kannatta olla kiinnostunut monesta eri tieteenalasta, jotka eivät välttämättä ole edes lähellä toisiaan. Usein erikoisimmat ainekombinaatiot antavat opiskelijoille ainutlaatuisen profiilin työelämää varten.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat ja mitä odotat tulevaisuudelta?

Olen ollut onnekas saadessani työskennellä tutkimusryhmissä, jotka ovat olleet alansa kansainvälisiä huippuja, mutta samalla myös viihtyisiä työpaikkoja. Yksi kohokohta urallani on ollut keynote-luennon pitäminen kansainvälisessä konferenssissa v. 2010.  Ja toinen saadessani Suomen Akatemian akatemiatutkijan toimen. Se antoi ensimmäistä kertaa mahdollisuuden muodostaa oma tutkimusryhmä ja lisää vapautta tutkimuksen suhteen.

Toivon että voin olla mukana kehittämässä tutkimusalaani Suomessa ja että löydän uusia kiinnostavia poikkitieteellisiä tutkimuskysymyksiä uudessa akateemisessa ympäristössä.

Kuva: Mortti Saarnia