������

Ennen kuin polttoaine tulee markkinoille, sen ominaisuuksia ja palamista moottorissa testataan tarkasti. Tämä on perustunut pitkälti kokeelliseen, polttomoottoreilla tehtävään tutkimukseen, mikä on kallista ja aikaa vievää. Maailman johtava uusiutuvan lentopolttoaineen ja uusiutuvan dieselin tuottaja Neste halusi asiaan muutoksen. 

“Vaikka polttoaineita on tutkittu jo yli sata vuotta, tietyt asiat on edelleen täytynyt varmentaa käytännön kokein. Halusimme viedä polttoainetutkimuksemme digiaikaan ja selvittää, millaisia mahdollisuuksia digitaalinen mallinnus voisi tuoda polttoaineiden kehitykseen ja testaukseen”, Nesteen tutkimus- ja kehitysjohtaja Petri Lehmus sanoo. 

Neste ja Aalto yhdistivät osaamisensa kolmivuotisessa Digifuels-projektissa, jossa perinteinen kemian osaaminen ja insinööritiede yhdistyivät uusimpien digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Energiatekniikan apulaisprofessori Annukka Santasalo-Aarnion johtaman projektin tiimoilta julkaistiin myös 15 tutkimusartikkelia, neljä väitöskirjaa ja neljä diplomityötä. 

Digitaalinen testaus tehostaa tuotantoa

Tiiviin yhteistyöprojektin tuloksena Neste sai käyttöönsä koneoppimiseen perustuvat digitaaliset työkalut polttoaineiden laadun ennustamiseen, mikä tuo merkittävää hyötyä yhtiön tuotantoon. 

“Uudet työkalut ovat selvästi vanhoja tarkempia, mikä voi tuoda isoissa volyymeissa meille jatkuvaa ja merkittävää taloudellista hyötyä – puhumme jopa miljoonista vuosittain”, sanoo Teemu Sarjovaara, Nesteen tuotteista vastaava osastopäällikkö. ”�۳�ٱ𾱲��ٲ�ö tuo meille siis reippaasti enemmän arvoa, kuin mitä sen kustannukset olivat.” 

”Toinen tärkeä tekijä on se, että strategisen yhteistyökumppanimme Aallon osaaminen polttoaineisiin liittyen vahvistui projektin myötä, mistä on meille iloa myös tulevaisuudessa.”

Nesteen mukaan onnistuneen yhteistyöprojektin avaimia oli useita. �۳�ٱ𾱲��ٲ�ölle omistauduttiin pitkäjänteisesti kummankin tahon puolelta, ja osaamista jaettiin puolin ja toisin – kummankin vahvuuksia ja tarpeita kunnioittaen. 

”Aallossa ymmärrettiin hyvin, kuinka tärkeä liiketoiminnallinen motiivi on yritykselle yhteistyötä tehdessä. Toisaalta myös yliopiston tarve julkaista tutkimusta pidettiin mielessä alusta alkaen. Alussa luotiin yhteistä ymmärrystä aihepiiristä, mikä vaati aikaa. Sitten tuloksia alkoikin tulla huikean nopeasti ja näimme, että olemme jonkin merkittävän äärellä”, Sarjovaara kertoo. 

Yksi yliopistoyhteistyön hyöty Nesteelle on ollut myös uusien osaajien rekrytointi ja työnantajamielikuvan vahvistaminen. 

”Projektin loputtua rekrytoimme projektissa mukana olleita henkilöitä Aallosta. Rekrytointia helpotti, kun tekijät ovat tuttuja ja he tuntevat tutkimusaiheemme jo valmiiksi. Uskon, että myös aktiivinen esilläolomme tapahtumissa sekä tavallista avoimempi tutkimuksemme jakaminen saattoi herättää opiskelijoiden ja tutkijoiden mielenkiinnon”, Nesteen projektipäällikkönä toiminut Anna Karvo toteaa.