Uutiset

5G tuo muutakin kuin nopeutta

Tutkijoiden kehittämä tekniikka mahdollistaa uudet ominaisuudet kuten laitteiden välisen viestinnän.

4G on tuskin ehtinyt juurtua Suomeen, kun 5G:stä puhutaan jo kaikkialla. Joutavatko vanhat laitteet pian romukoppaan?

– 5G:n tuloon menee vielä aikaa, eikä se sittenkään korvaa 4G:tä vaan tulee sen rinnalle, painottaa Aalto-yliopiston opettava tutkija Kalle Ruttik.

Hän on yhdessä tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksen kollegoidensa kanssa kehittänyt tavallisella PC:llä toimivan tukiaseman, jossa signaalinkäsittely hoidetaan ohjelmallisesti. Sen avulla on mahdollista kehittää ja testata 5G:n uusia ominaisuuksia, kuten laitteiden välistä, machine-to-machine, viestintää.

– Siinä esimerkiksi kaksi kännykkää voi suoraan keskustella keskenään tukiaseman vain ohjatessa signalointia, Ruttik selittää.

– Tulevaisuudessa esimerkiksi autot voisivat kommunikoida keskenään 5G:n avulla lähes viiveettä, mikä estäisi vaaratilanteita. Tai kodeissa voisi sen avulla kontrolloida automaattisesti sähkönkulutusta.

Oikea-aikaista tutkimusta

Ruttik kollegoineen aloitti testialustan kehittämisen neljä vuotta sitten Tekesin rahoituksen turvin.

– Silloin kukaan ei oikein uskonut meihin, hän hymyilee.

– Olimme oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja nyt muukin teollisuus on herännyt.

Pari vuotta sitten ryhmä tarjosi ja sai testialustansa mukaan isoon, METIS-nimeä kantavaan, EU-projektiin, jonka tavoitteena on luoda perusta 5G:lle ja sen eri mahdollisuuksille. Maaliskuussa Ruttik esitteli testialustaa METIS-projektia vetävän Ericssonin osastolla maailman suurimmilla mobiilialan messuilla Barcelonassa.

– Meidän tavoitteemme ei ole käyttää kehittämäämme alustaa varsinaisena tukiasemana, vaikka sekin olisi mahdollista. Sen sijaan haluamme kehittää ja testata uusia ominaisuuksia. Meidän järjestelmämme mahdollistaa myös sen, että tukiasema voi siirtyä pilveen, Ruttik tiivistää.

5G tekniikka ei tule palvelemaan vain kuluttaja-asiakkaita. Testialustan avulla onkin mahdollista kehittää luotettava langaton seuraavan sukupolven siirtotekniikka esimerkiksi teollisuusautomaation tarpeisiin.

Optimististen arvioiden mukaan 5G voi parhaimmillaan olla käytössä jo vuonna 2020. 5G kasvattaa tiedonsiirtonopeuden vähintään kymmenkertaiseksi, mutta kaikkien uudelle tekniikalle asetettujen odotusten toteuttaminen on haastavaa.

– Paljon käyttäjiä, paljon dataa, luotettavat ja lähes viiveettömät yhteydet ovat hankala yhtälö - yleensä aina joku näistä kärsii, Ruttik summaa.

äپٴDz:
Opettava tutkija Kalle Ruttik
kalle.ruttik@aalto.fi
puh. 050 3841 734

METIS-projekti

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.
Henkilö nojaa kädet ristissä suuren puunrunkoon, yllään harmaa nappipaita ja mustat housut.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Markus Joutsela: “Pakkaus on alihyödynnetty media, käyttöliittymä ja kokemuksellinen elementti”

Minä väitän -sarjassamme lehtori ja tutkija Markus Joutsela tarkastelee, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu voi muuttaa tavan, jolla pakkauksia tehdään ja koetaan.