������

Aalto-yliopisto kouluttaa Suomelle tulevaisuuden pelinrakentajia. Suomessa valmistuu vuosittain noin 1 500 ulkomaalaista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä ja heistä noin 360 valmistuu Aallosta. Valitettavan monella heistä on kuitenkin vaikeuksia löytää Suomesta harjoittelu- ja lopputyöpaikkoja. Esimerkiksi kuluvana vuonna tähän mennessä valmistuneista ulkomaalaisista diplomi-insinööreistä 44 % on työllistynyt heti ja 48 % etsi valmistumisen jälkeen töitä. Tämän asian korjaamiseksi opetuksesta vastaava vararehtori Eero Eloranta kutsui yritysedustajia ja aaltolaisia keskustelemaan yritysten ja yliopistojen yhteistyön kehittämisestä. Aalto-yliopiston oppimiskeskuksessa 4.5. järjestettyyn aamiaistilaisuuteen osallistui kolmisenkymmentä henkeä, joista suurin osa edusti yrityksiä.

Nokian sekä F-Securen hallitusten puheenjohtaja Risto Siilasmaa kertoi rekrytoineensa myös ulkomaalaisia heti vuodesta 1988 alkaen, jolloin hän aloitti yritystoimintaansa. Siilasmaa kannusti ulkomaalaisia muuttamaan Suomeen, mikä ei vielä silloin ollut arkipäivää. Diversiteetti on yritykselle vahvuus. Yritysten pitäisi nähdä ulkomaalaisten palkkaus mahdollisuutena.

”Ihmettelen, miksi niin moneen työpaikkaan edellytetään suomen kielen taitoa myös organisaation sisäisiin tehtäviin. Monissa asiakaspalvelurooleissa toki suomen kielen osaaminen on välttämätöntä. Meidän tulisi julistaa englanti viralliseksi hallinnolliseksi kieleksi. Se olisi todellinen markkinointietu Suomelle. Kyse ei tietenkään olisi uudesta kansalliskielestä, vaan virallisesta hallinnollisesta kielestä. Virkamieskunnallamme englannin kielen taito on jo olemassa, joten muutos olisi kustannuksiltaan pieni”, Siilasmaa sanoi.

”Mielestäni ulkomaalaiset opiskelijat voisivat saada työluvan automaattisesti samalla, kun he saavat maisterinpaperit. Meidän pitäisi miettiä Suomen etua pitkässä juoksussa, mutta olemme huonoja pilotoimaan asioita. Yritysten yliopistokontaktihenkilöiden rooli on tällä hetkellä hyvin tutkimuspainotteinen, vaikka sen pitäisi olla paljon laajempi. Se saisi käsittää mm. opiskelijoiden suosittelemisen monenlaisiin muihinkin kuin T&K-tehtäviin”, hän jatkoi.

Lukukausimaksujen myötä ulkomaalaisten houkuttelemisesta on tullut entistä haastavampaa

Multimediatekniikan professori Petri Vuorimaa Perustieteiden korkeakoulun tietotekniikan laitokselta vetää Computer, Communication and Information Sciences (CCIS) -maisteriohjelmaa. Se on 580 opiskelijallaan Aallon laajin maisteriohjelma ja sen suurin pääaine on Computer Science. CCIS-ohjelmaan tulee opiskelijoita ympäri maailmaa, eniten Intiasta, Pakistanista ja Kiinasta. Vuorimaa vastaa myös Aallon kansainvälisestä EIT Digital -maisterikoulun kaksoistutkinto-ohjelmasta.

”Nyt, kun EU:n ulkopuolisille asetettiin lukukausimaksut, intialaisia haki vähemmän, mikä on sääli, koska monella heistä on osaamista. Pian puolet ICT-opiskelijoistamme on ulkomaalaisia ja heistä monilla on työkokemusta, vaan ei Suomesta”, kertoi Petri Vuorimaa. ”Ulkomaalaisten pitäisi löytää paikkansa myös suomalaisesta työelämästä ja yrittäjyyden pitäisi olla todellinen mahdollisuus myös heille. Miten saamme pidettyä heistä kiinni?”, hän pohti.

Vuorimaan mukaan digitalisaation myötä mikään yritys ei enää dominoi lopputöissä, vaan niitä tehdään monille eri aloille. Ulkomailla on yleistä, että opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu ja akateeminen lopputyö. Meillä Suomessa on hyvin yleistä, että nämä kaksi yhdistetään tekemällä lopputyö yritykselle. Tämänkin voisimme viestiä nykyistä paremmin järjestelmämme etuna. Voimme myös miettiä, täytyisikö meidän palvella ulkomaalaisia opiskelijoita tämänhetkistä paremmin. Aallon opiskelijoiden uraportaalissa, Aalto CareerWebissä, voisi varmasti olla tarjolla enemmän työ- ja harjoittelupaikkoja ulkomaalaisille.

Aivotuontia täytyy osata hyödyntää

Vararehtori Eero Elorannan mukaan Aallossa pitää nykyistä paremmin tunnistaa yrityselämän tarpeet. ”Meidän täytyy kommunikoida enemmän ihmisten kesken, tiivistää yhteistyötä teollisuuden kanssa. Yliopistomme ei kuitenkaan ole täällä itseään vaan yhteiskunnan tarpeita varten. Aalto-yliopisto on sitoutunut kehittämään yhteistyötä ja opiskelijoiden ja yritysten keskinäistä kohtaamista”, Eloranta sanoi ja kannusti yritysedustajia olemaan häneen yhteydessä kaikessa asiaan liittyvässä.

”Tämä tilaisuus oli erinomainen avaus keskustelulle uusista tavoista tehdä yliopiston ja yritysmaailman välistä yhteistyötä, jotta entistä suurempi osa ulkomaalaisista opiskelijoista jäisi Suomeen joko kokonaan tai ainakin riittävän pitkäksi aikaa tärkeiden verkostosuhteiden muodostumiseksi. Toivon, että keskustelu jatkuu ja pystymme tulevaisuudessa hyödyntämään aivotuontia nykyistä paremmin”, Eero Eloranta sanoi.

Työnantajat voivat ilmaiseksi ilmoittaa Aalto-yliopiston opiskelijoille työ- ja harjoittelupaikoista sekä toimeksiantolopputöistä Aalto CareerWebissä.