Uutiset

Alumni Elina Brotherukselle oma näyttely Pariisiin

Aalto-yliopiston alumni, valokuvataiteilija Elina Brotherus on saanut oman näyttelyn Pompidou-keskukseen Pariisissa. Näyttelyn Règle du jeu
(Pelisäännöt) teokset esittelevät uudistunutta Brotherusta.
Elina Brotherus: Self-Portrait with Arno Rafael Minkkinen, or Student and Teacher under the Plum Tree, editio 1/6 2010 (53x80cm, pigment
 print). Teos on Aalto-yliopiston omistuksessa ja se on osa ”Radical Nature” -taideteoskokonaisuutta Dipolissa.

Valokuvataiteilija Brotherus (s. 1972) on valmistunut Taide­teollisesta korkeakoulusta vuonna 2000. Hän on ensimmäinen suomalainen valokuvataiteilija, jonka näyttely nähdään Pariisin kuuluisimman nykytaiteen museon Pompidou-keskuksen valokuvataiteen galleriassa. Esillä on viitisenkymmentä valokuvaa ja kuusitoista videoteosta, joita ei ole aiemmin nähty. Teokset ovat syntyneet viime keväänä sen jälkeen, kun Brotherus oli voittanut PMU:n Carte blanche -kilpailun. Palkintona on 20 000 euroa, oma näyttely Centre Pompidoussa sekä näyttelystä julkaistava kirja.

Brotherus tunnetaan omakuvistaan ja omaelämäkerrallisista teoksistaan. Hänellä on ollut yksityis- ja yhteisnäyttelyitä Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa vuodesta 1998. Hän on saanut muun muassa Fotofinlandia-palkinnon 2000, Carnegie Art Awardin 2003, valokuvataiteen val­tionpalkinnon 2008 ja Pro Finlandia -mitalin 2012.

Teosten pohjana fluxus-ohjeistus

Hiljattain avautuneessa näyttelyssä Brotherus on myös uudistunut valokuvaajana, kuvissa on mukana yhä enemmän huumoria ja leikkisyyttä. Näyttelyn teemana on teosten taustalla vaikuttanut fluxus: kuvissa Brotherus nojaa 1960-luvun fluxus-taiteilijoiden ohjeisiin. Fluxus oli löyhä yhteenliittymä taiteilijoita, joiden töissä arvostettiin yksinkertaisuutta, vieroksuttiin kaupallisuutta ja käytettiin event score -ohjeita. Score tarkoittaa nuotteja ja viittaa muutamaan lauseeseen, joissa annetaan ohjeet teokselle.

Brotherus on kertonut tehneensä kaksikymmentä vuotta omakuvia ja kokeillut kaikki mahdolliset asennot kameran edessä. Uudella metodilla score-ohjeiden avulla hän löysi kuvaamiseen uusia ulottuvuuksia. Uudet teokset Brotherus on työstänyt yhdessä tanssija-koreografi Vera Nevanlinnan kanssa. Kuvissa on käytetty myös runoilija Tuomas Timosen tekstejä.

Brotheruksen näyttely on esillä Pompidou-keskuksessa 23. lokakuuta 2017 saakka. Sen jälkeen teoksia nähdään tammikuussa galleria Heinossa Helsingissä ja maaliskuussa Kunst Haus Wien -museossa Itävallassa. Kesäkuussa Brotherus avaa Serlachius-museossa Mäntässä laajemman näyttelyn nimeltä Playground.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.
Henkilö nojaa kädet ristissä suuren puunrunkoon, yllään harmaa nappipaita ja mustat housut.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Markus Joutsela: “Pakkaus on alihyödynnetty media, käyttöliittymä ja kokemuksellinen elementti”

Minä väitän -sarjassamme lehtori ja tutkija Markus Joutsela tarkastelee, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu voi muuttaa tavan, jolla pakkauksia tehdään ja koetaan.