Alustatalouden tutkijakonkari vie digitalisaatio-oppia opetukseen
 
  Professor of Practice Timo Seppälä, mitä tutkit ja miksi?
Tutkimuskiinnostukseni liittyy siihen, miten uudet digitaaliset teknologiat vaikuttavat teollisten ja palveluyritysten liiketoimintakäytäntöihin. Keskeinen osa tätä on digitaalisten yhteistoiminta-alustojen muodostuminen tuote- ja palveluliiketoimintaan, joka mahdollistaa uusien tuotannollisten ja palveluinnovaatioiden synnyttämisen aiempaa pienemmillä tuotekehitys- ja kaupallistamiskustannuksilla teollisuusyritysten omille markkinoille.
Alustalla tarkoitetaan tässä digitaalisia resursseja, jotka annetaan ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan yhteistyökumppaneiden käyttöön innovaatioiden aikaansaamiseksi, kuten esimerkiksi data. Näin voidaan synnyttää uusia markkinoita, kuten esimerkiksi matkapuhelinmarkkinoilla on käynyt. Teollisuudessa on omat esimerkkinsä, kuten vaikkapa General Electricin Predix-, Siemensin MindSphare- tai IBM:n Watson-ohjelmistokokonaisuudet.
Suomessa on paljon korkeaa osaamista alustatalouden saralla, mutta usein yritysten ylimmän johdon ajan- tai alustatalouteen perehtyneen henkilöstön puute estävät näiden asioiden kehittämistä. Lisäksi taloudellisten analyysien tekeminen kannattavuudesta on toistaiseksi vaikeaa. Tutkijat voivat kertoa opit, mutta ratkaisut on tehtävä yritysten johdossa. Pikkuhiljaa alamme kuitenkin päästä kiinni siihen, mikä on alustatalouden arvo yritykselle, ja tämä alkaa näkyä myös toimintana. Esimerkiksi Fortumissa on jo käytössä ohjelmisto uudenlaisen alusta-arkkitehtuurin pilotointiin ja osaamisen kartuttamiseen.
Miten sinusta tuli tutkija?
Valmistuttuani insinööriksi työskentelin pitkään useissa yrityksissä kone- ja elektroniikkateollisuudessa. Suomalaista elektroniikkateollisuutta käsittelevän kirjan tekeminen etlalaisten kanssa vei minut tutkijaksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselle, ja siinä ohessa valmistuin kauppatieteiden maisteriksi. Syksyllä 2013 ryhdyin myös opettamaan Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella, josta valmistuin tekniikan tohtoriksi 2014.
Nykyisessä tehtävässäni jaan edelleen työaikani Etlan ja Aallon kesken. Etlassa tutkimusalueenani ovat globaalit arvoketjut ja alustatalous, ja Aallossa vien digitalisaatiota opetukseen.
Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?
Aikanaan Elcoteqissa johdin yli kuuden vuoden ajan 2,5 miljardin euron liiketoimintaa, ja minulla oli yli 10 000 epäsuoraa alaista. Tämä oli valtavan suuri kokemus, kaikin puolin. Toinen huippukohta liittyy lapsuuden haaveeseen valmistua Aallon tuotantotaloudesta, ja näin haave viimein toteutui väitellessäni sieltä 2014.
Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?
Määrätietoisuus tehdä päätöksiä ja viedä asioita eteenpäin, sekä kiinnostus ilmiöpohjaiseen tekemiseen kvantitatiivisen otteen rinnalla. Tutkijan on myös osattava koota erilaisia asioita kokonaisuuksiksi, joihin voi yhdistää oman osaamisensa.
Mikä on tärkein juttu, jonka toivot opiskelijoittesi sinulta oppivan?
Ymmärrys siitä, miten teoria toteutuu todellisuudessa ja miten käytäntöjen tutkimus auttaa muodostamaan uutta teoriaa. Kun ymmärtää miten asiat tapahtuvat digitaalisessa palvelutuotannossa, voi sen lisäksi ammentaa omasta kokemuksestaan esimerkiksi teollisuudessa ja näin luoda narratiiveja, aitoja tarinoita.
Mitä odotat tulevaisuudelta?
Mielenkiintoisia haasteita ja sitä, että saa haastaa omaa ajatteluaan. Tuotantotalouden laitoksella on keskusteleva ja luottamukseen rakentuva ilmapiiri, ja kun osaamisemme vielä täydentävät sopivasti toisiaan, pääsemme yhdessä ketterästi eteenpäin!
Kuva Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto
Lue lisää uutisia
 
  Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely. 
  Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot. 
  Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura. 
   
           
           
           
           
           
          