Uutiset

Argumenta-hanke arkkitehtuurin historian ja restauroinnin professuuriin

Hankkeen tarkoituksena on syventää ja lisätä yhteiskunnallista keskustelua modernin rakennuskannan kohtalosta.
Korkealta (Hotelli Clarionista) otettu maisemakuva Helsingin Hietalahdesta, etualalla merta
Kuva: Annakaisa Tavast

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Panu Savolaisen ja työryhmän Modernin rakennusperinnön vaaliminen yhteisenä asiana – Kestävä rakentaminen, teknistaloudelliset näkökulmat ja rakennusperinnön arvo -hanke on saanut Suomen Kulttuurirahaston Argumenta-apurahan, 145 000 euroa. Työryhmässä on mukana tutkijoita ja alan toimijoita Aalto-yliopistosta, Tampereen yliopistosta sekä restaurointi- ja kultttuuriperintöorganisaatioista. Työryhmän jäsenet ovat Laura Berger, Satu Huuhka, Iida Kalakoski, Juhana Lahti, Oskari Nokso-Koivisto, Miia Perkkiö, Antti Seppänen ja Kristo Vesikansa.

Hankkeen tarkoituksena on syventää ja lisätä yhteiskunnallista keskustelua modernin rakennuskannan kohtalosta ja siihen liittyvistä näkökulmista. Tavoitteena on rakentaa vuoropuhelua eri tieteenalojen välillä ja julkisuudessa sekä tehdä keskustelua ymmärrettävämmäksi yleisesti yhteiskunnassa ja poliittisessa päätöksenteossa.

”Modernin rakennuskannan purkamisesta ei tällä hetkellä käydä riittävästi keskustelua eri asiantuntijatahojen välillä, eikä se ole riittävän syvällistä tai ratkaisukeskeistä. Julkisuuden näkökulmasta keskustelua hallitsevat niin auktoriteettinäkökulma kuin korostunut tunnepitoisuus. Tulevia vaikuttajia, lapsia ja nuoria, ei tavoiteta ymmärrettävillä ja helposti lähestyttävillä tavoilla”, Savolainen toteaa.

Rakennetun ympäristön elinkaari vaikuttaa merkittävästi kestävän ja hiilineutraalin yhteiskunnan tavoitteiden toteutumiseen. Suomen rakennuskanta uusiutuu kuitenkin yhä nopeammin, ja tällä hetkellä myös kaupunkien keskustoissa puretaan kiihtyvällä tahdilla yhä nuorempaa rakennuskantaa.

”Rakennuskannan elinkaareen vaikuttavat taloudelliset, tekniset, toiminnalliset ja kulttuuriperintöön liittyvät tekijät sekä kaupunkikehitys, kohteen sijainti ja omistussuhteet. Niiden rinnalla kysymys on yhteiskunnassa vallitsevista arvoista ja mielipiteistä, politiikasta ja taloudellisista ohjauskeinoista. Argumentit ovat tieteenalojen eroista ja menetelmistä johtuen hyvin erilaisia”, Panu Savolainen sanoo

Suomen Kulttuurirahasto myönsi vuoden 2020 haussa Argumenta-apurahoina yhteensä yli 400 000 euroa kolmelle hankkeelle. Hankkeita yhdistää kestävyysteema, jota lähestytään useiden eri tieteen ja taiteen alojen näkökulmasta. Ne toteutetaan vuosina 2021–2023. Argumenta on rahoitusmalli, jonka tarkoitus on löytää merkittävien tutkimusaiheiden avoimiin kysymyksiin tieteellisesti ja tieteiden välisesti kestäviä argumentteja. Rahoituksen määrä yhdelle hankkeelle on n. 100 000–150 000 euroa.

äپٴDz:

Apulaisprofessori Panu Savolainen, Aalto-yliopisto, panu.savolainen@aalto.fi, 050 475 6727

Suomen Kulttuurirahasto:

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Puhuja esiintyy suurelle yleisölle pimeässä auditorioissa. Suuren näytön takana on eläväinen kuva tekstillä 'Welcome'.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuosikatselmus loi katsauksen menneeseen vuoteen

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vuosikatselmuksessa tehtiin kattava katsaus kuluneeseen vuoteen ja palkittiin ansioituneita yhteisön jäseniä.
Tummaan takkiin pukeutunut henkilö seisoo ulkona monikerroksisen rakennuksen edessä, jossa on paljon ikkunoita.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuoden alumni Anna Brotkin: ”Tarvitsemme moderneja tarinoita tästä ajasta”

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Vuoden alumniksi 2026 valittu käsikirjoittaja Anna Brotkin uskoo paikallisuuden voimaan ja toivon merkitykseen kriisiaikoina.
Marjo-Riitta Diehl profile picture
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Naisten verkostot – symboliikan ja vaikuttavuuden välissä

Naisille on usein haaste, että heille relevantit verkostot ovat epämuodollisia ja miesvaltaisia. Nämä niin sanotut old boys -verkostot voivat jarruttaa naisten urapolkuja ja vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia.
äitiysvapaalta takaisin töihin -kuvituskuva
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Työelämään palaaminen äitiysvapaan jälkeen voi olla haastavaa

Työpaikan näkymättömät normit olettavat edelleen, että äitiyden realiteetit piilotetaan ja perhevapaiden jälkeen töihin palataan kuin mikään ei olisi muuttunut. Organisaatioiden olisi hyvä tunnistaa, että urat voivat kehittyä hyvin eri tavoin, sanoo professori Taija Turunen.