Aurinkolämmityksellä voidaan kattaa jopa yli 80 prosenttia kotien lämmitystarpeesta Suomessa
Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan sopivin järjestelmin voidaan aurinkolämmityksen avulla tuottaa Suomessa jopa yli 80 prosenttia kotitalouksien lämmitysenergiasta. Kun auringosta saatavan lämmitysenergian hinnan piti olla kilpailukykyinen nykyään käytettyjen lämmitysvaihtoehtojen kanssa, uusiutuvalla energialla saatiin tutkijoiden laskelmissa katettua kotitalouksen lämmitysenergian vuosikulutuksesta 53-81 prosenttia riippuen valitusta teknisestä toteutustavasta.
Tutkijat laskivat hyötykäyttöön saatavan lämmön määrää, kun energiaa kotitalouksien lämmitykseen kerättiin aurinkolämmityksellä ja kerättyä lämpöä varastoitiin kylmiä aikoja varten. Tutkijat kokeilivat laskelmissa sekä lämmön lyhytaikaiseen varastointiin tarkoitettujen maanpäällisten vesivaraajien että kausivarastointiin sopivan porareikävaraston käyttöä. Tulokset riippuivat siitä, miten eri tavoin lämpöpumppuja ja lämpöenergian varastoimiseen tarvittavia vesivaraajia ja porareikävarastoja käytettiin yhdessä.
”Tämä tulos pätee periaatteessa myös Ruotsissa, Norjassa ja muualla samalla leveyspiirillä. Toki paikalliset olosuhteet vaikuttavat siihen jonkin verran, sanoo väitöskirjaa aiheesta tekevä tohtorikoulutettava Hassam ur Rehman Aalto-yliopistosta.
Rakennusten lämmittäminen on yksi suurimpia hiilidioksidilähteitä Euroopassa. EU:ssa siihen kuluu 40 prosenttia kaikesta energiankulutuksesta.
”Suomessa yli 80 prosenttia kotitalouksien energiankulutuksesta menee rakennusten ja veden lämmittämiseen, ja tämä on edelleen kasvussa. Aurinkoenergia tarjoaa taloudellisesti järkeviä mahdollisuuksia tähän käytettävän energian keräämiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen erityisesti Etelä-Suomessa, missä suurin osa väestöä asuu”, sanoo professori Kai Sirén Aalto-yliopistosta.
Hintojen lasku on jo tehnyt aurinkoenergiasta energiamarkkinoilla kilpailukykyisen vaihtoehdon myös Pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanskassa aurinkoenergian käyttö kaukolämmöntuotannossa on nopeasti lisääntynyt.
Sirén pitää tärkeänä tutkimuksen jatkamista, mikä edellyttää mittaustuloksia Suomessa rakennetusta ja toteutetusta järjestelmästä.
”Kyseessä on laskennallinen tulos, jossa on epävarmuustekijöitä, vaikka alkuarvot on valittu ja simuloinnit tehty erittäin huolellisesti”, Sirén muistuttaa.
äپٴᲹ:
Kai Sirén, professori Insinööritieteiden korkeakoulu, Aalto-yliopisto Puh. 040 5741871 kai.siren@aalto.fi
Valokuvat lehdistökäyttöön:
Artikkeli: Hassam ur Rehman, Janne Hirvonen, Kai Sirén: A long-term performance analysis of three different different onfigurations for community-sized solar heating systems in high latitudes. Renewable Energy 113 (2017) 479-493.
Lue lisää uutisia
Startupit menestyvät vastatuulessakin – Aalto Startup Centerin nopean kasvun yritysten liikevaihto kasvoi 355 prosenttia kolmessa vuodessa
Aalto Startup Centeristä ponnistaneet kasvuyritykset jatkavat vahvaa kasvua haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Nopeimmin kasvaneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nousi 56,95 miljoonaan euroon vuonna 2024.
Suomalaisia puupohjaisia innovaatioita esillä Lontoossa
Näyttely esittelee suomalaisia biotalouden ratkaisuja niin teollisuuden kuin kuluttajan arkeen. Origamipohjaiset FOLD-materiaalit tarjoavat kestävämpiä ratkaisuja pakkausten ohella myös moneen muuhun käyttötarkoitukseen.
Unohda ruutuaika, kuormitus syntyy puhelimen toistuvasta räpläämisestä
Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät pitkittäistutkimuksessaan, mikä kuormittaa digilaitteiden käyttäjiä eniten. Yllättäen kuormittavinta ei ole laitteiden käyttöaika, vaan toistuva käyttö lyhyissä pätkissä – se kuormittaa enemmän kuin pitkä ruutuaika.