ºÚÁÏÍø

Raportin on tuottanut CEMATin tiimi Riitta Kosonen, Erja Kettunen, Simo Leppänen, Anu Penttilä, Mikko Hietikko, Päivi Arkko ja Susanna Saarinen.

Raportti on luettavissa osoitteessa:

Energiatulot ja vähittäiskauppa kannattelevat Venäjän talouskasvua; suomalaisyritykset odottavat WTO-jäsenyyden hyötyjä mm. paperi- ja kemianteollisuuden tuotteiden viennissä

Venäjän bruttokansantuotteen kasvu hidastui 4,0 %:iin vuoden toisella neljänneksellä sinnitellen lähinnä energiatulojen ja vähittäiskaupan varassa. Teollisuustuotannon kasvu on hiipunut noin 2,3 %:iin, poikkeuksena ajoneuvojen valmistus, joka kasvoi jopa 21,4 % ja oli selvä valopilkku muutoin hitaasti kehittyvällä teollisuussektorilla. Sen sijaan vähittäiskauppa vetää hyvin edelleen, kun kansalaisten tulotaso on kasvussa ja he sijoittavat varojaan etenkin kestokulutushyödykkeisiin. Venäjällä on jo Euroopan toiseksi suurimmat ja maailman viidenneksi suurimmat kulutustavaramarkkinat, ja sitä pidetäänkin yhtenä lupaavimmista vähittäiskaupan kasvukohteista. Myös suomalaisyritykset tähyilevät Venäjälle kotimaan vähittäiskaupan näkymien heikennyttyä.

Kiinteiden investointien kasvu Venäjällä on sen sijaan hidastunut edelleen ja kohdistuu lähes yksinomaan energiavarojen hyödyntämiseen ja alan vientikapasiteetin laajentamiseen; investoinnit muille aloille eivät juuri kasva. Varsinkin infrastruktuurin kehitys laahaa kaukana jäljessä moniin teollisuusmaihin verrattuna. Osa tiestöstä on korjauskelvottomassa kunnossa, ja huonokuntoisten teiden arvioidaan syövän jopa 7-9 % BKT:sta. Venäjällä on kuitenkin suunnitelmia uudistaa tieinfrastruktuuria mm. vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen lähestyessä. Rakennusalalla suomalaisyritykset ovat olleet aktiivisia etenkin Pietarissa, mutta hallinnon vaihduttua rakennuslupien saaminen on vaikeutunut. Rakentamisen painopiste onkin siirtymässä Moskovaan, missä asuntorakentaminen on kaksinkertaistunut viimekesäiseen verrattuna ja myönteinen kehitys näyttäisi jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Venäjän ulkomaankaupan kasvu on hidastunut ja kauppataseen ylijäämä supistunut kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Energiatuotteiden osuus viennistä on edelleen yli 71 %, osittain korkean öljynhinnan ansiosta. Öljyn ja maakaasun vientitulot ovat myös Venäjän budjetin selkäranka, ja budjetin tasapaino vaatii jatkossakin noin 100 dollarin öljynhintaa, jotta yhä kasvavat menot saadaan katettua. Ulkomaankaupasta lähes puolet suuntautuu EU-alueelle, mutta yksittäisistä kauppakumppaneista tärkein on Kiina. Sen sijaan Suomen kauppa Venäjän kanssa on jopa hieman supistunut ja Suomen kauppataseen vaje kaventunut etenkin polttoaineiden tuonnin vähennyttyä.

Ulkomaiset suorat investoinnit Venäjälle kasvoivat edelleen, mutta samaan aikaan pääomapako maasta jatkui. Eniten ulkomaisia investointeja vetivät kauppa, rahoitus ja kaivosteollisuus – etenkin Venäjän kotimarkkinat houkuttavat kansainvälisiä sijoittajia. Myös Suomesta tehtyjen suorien investointien varanto Venäjällä kohosi uuteen ennätykseen. Tästä huolimatta maan vaikea toimintaympäristö rajoittaa sijoittajien innokkuutta, koska investointeja on usein vaikea saada kannattaviksi. Liiketoimintaympäristön odotetaan kuitenkin kehittyvän Venäjän WTO-jäsenyyden myötä, ja suomalaisyritysten arvioidaan hyötyvän siirtymäaikojen jälkeen mm. metsäteollisuudessa ja informaatioteknologiassa. Tosin uudistusten toteutuminen jää nähtäväksi, kun Venäjä nosti joidenkin tuotteiden tuontitulleja jo samana päivänä, kun WTO-sopimusten piti astua voimaan.

Kansainvälisessä toimintaympäristövertailussa Venäjä on nyt 112. sijalla kaikkiaan 185 maan joukossa ja onkin parantanut sijoitustaan edellisvuodesta selvästi. Toimintaympäristön kehittämiseen tähtäävät myös presidentti Putinin vastikään julkaisemat kunnianhimoiset tavoitteet, joiden mukaan Venäjän tulee luoda korkeaa teknologiaa, nostaa työn tuottavuutta sekä palkkoja, ja nostaa sijoitustaan toimintaympäristövertailussa peräti sijalle 20 vuoteen 2018 mennessä. Myös rahoitusmarkkinoita modernisoidaan, ja suunnitteilla on eurooppalaisen järjestelmän kanssa yhteensopiva ja keskitetty järjestelmä, joka mahdollistaisi mm. suomalaissijoittajille suoran osakekaupankäynnin Venäjän pörssissä.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
CEMATin johtaja, professori Riitta Kosonen ja tutkimuspäällikkö Erja Kettunen-Matilainen, etunimi.sukunimi@aalto.fi