Uutiset

Crossroads – Suomi vedenjakajalla -kirja ilmestynyt

Suomesta on mahdollisuus luoda paitsi kaupan ja logistiikan keskus, myös innovaatiotoiminnan keskus ja keskeinen paikka uudistumiselle.

Muutoksia täynnä oleva maailma luo huikeasti uusia mahdollisuuksia innovaatioille ja uusille liiketoimintakonsepteille. Panostamalla infrastruktuuriin, sekä fyysiseen että digitaaliseen, pidämme Suomen kiinni vientimarkkinoissa ja mahdollistamme liikkumisen ihmisille, tavaroille, palveluille sekä tiedolle ja osaamiselle.

Aalto-yliopiston tulevaisuuden tutkimusalueen johtajan Mika Aaltosen ja amerikkalaisen analyytikon Michael Loescherin juuri ilmestynyt Crossroads-kirja tuo analyyttisen ja pitkän aikajänteen pohjan kansalliselle keskustelulle siitä, miten Suomen resursseja tulisi allokoida. Se osoittaa, miten talous ja kansallinen turvallisuus liittyvät kiinteästi toisiinsa.

Aaltonen ja Loescher uskovat, että mahdollisuudet uudistumiseen löytyvät perusteellisen analyysin avulla.

”Useat organisaatiot vastustavat muutosta, koska puuttuu selkeitä tietoon ja ennakointiin perustuvia näkemyksiä, joka osoittaisi muutoksen suuntaa. Sisäiset ja kansalliset keskustelut täyttyvät sen sijaan retoriikasta ja mielipiteistä, joiden pohjalla ovat poliittiset ja valtapoliittiset näkökulmat.”

Samanaikaisesti Suomella on edessään useita vaikeita haasteita: miten uudistaa elinkeinoelämää ja laajentaa viennin pohjaa tunnetun demografisen kehityksen puitteissa? Miten laajentaa kansainvälistä yhteistyötä myös EU:n ulkopuolelle ja pohtia uudelleen kansallisen turvallisuuden rakentumista 2000-luvun maailmassa?

Isoimmatkaan toimijat eivät pärjää yksinään. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö tulee oivaltaa tekemisen malliksi. Crossroads tarkastelee muuttuvaa maailmaa talouden, logistiikan, maantieteen, politiikan ja turvallisuuspolitiikan näkökulmista. Kirja tuo esiin, miten merkittävät muutokset globaalissa toimintaympäristössä tuovat mahdollisuuksia ja uhkia Suomelle ja miten varallisuus voisi tulevaisuudessa rakentua ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat.

Globaali logistiikka on muuttunut kolme kertaa viimeisen sadan vuoden kuluessa, aina poliittisista muutoksista johtuen. Haluamme tai emme, tämän päivän muutokset tuovat maailman syliimme ja ensimmäistä kertaa Suomen on suunnattava yli rajojensa turvatakseen hyvinvointinsa. Globaalit muutokset antavat perusteet rakentaa Suomesta pohjoisen kaupan ja logistiikan keskuksen.

Tekesin rahoittamaa Crossroads-kirjaa voi tiedustella Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselta:, mary-ann.wikstrom@aalto.fi

äپٴᲹ:

Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitos
Mika Aaltonen
mika.aaltonen@aalto.fi
p: 040 590 2131

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi maaliskuussa 2026

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
TATE-PJU-haastattelu-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TATE-PJU uudeksi standardiksi vaativiin hankkeisiin

Taloteknisestä projektinjohtomallista on jo vuosien kokemus, mutta vielä siitä ei ole tullut valtavirtaa. Kun talotekniikan merkitys ja vaativuus koko ajan kasvaa, nyt on oikea hetki miettiä, miten TATE-PJU:sta tehdään alan standardi vaativiin hankkeisiin. Matias Kallion tuore diplomityö tarjoaa hyvät eväät muutosmatkalle.
Teksti 'Doc+ initiative' värikkäällä räjähdyksellä mustalla taustalla. Iskulause: Taitosi. Polkusi. Vaikutuksesi.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

DOC+ kehittää väitöskirjatutkijoiden työelämätaitoja – Tule mukaan tapahtumiin

Tohtoriopiskelija tai jo tohtoriksi valmistunut, oletko pohtinut, miten rakentaa mielekäs ura tohtorina? Tai mitä muutoksia tekoäly tuo tutkimukseen ja työelämään? Nämä tapahtumat ja koulutukset ovat juuri sinulle!
Työntekijä käyttää tablettia, kun robottikäsi hitsaa metallia ja kipinöitä lentää teollisuusympäristössä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava globaali vientituote

Resurssitehokkaat ja erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava kansainvälinen kilpailuetu ja mahdollisuus erottautua suuria kielimalleja hyödyntävillä markkinoilla.