Elinvoimaedusta uusi missio?
Strategista johtamista pitkään tutkineiden Mikko Kososen ja Timo Santalaisen mukaan Suomella on pienenä, hyvin koulutettuna ja yhteistyökykyisenä maana erinomaiset edellytykset olla kestävän kasvun maailmanlaajuinen edelläkävijä.
KTT Mikko Kosonen ja KTT, VTL Timo Santalainen isännöivät Kauppakorkeakoulun Better Business – Better Society -seminaaria 23. maaliskuuta. Tilaisuuden otsikkona oli Elinvoimaetu – missiona kestävän kasvun edelläkävijyys.
”Kestävä kasvu edellyttää pitkäjänteistä ja entistä tiiviimpää yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä”, sanoo Mikko Kosonen.
”Uusista alusta- ja kiertotalouden liiketoimintamalleista ei saada paljoakaan kansantaloudellista hyötyä, jos julkinen sektori ei luo ennakoivasti niiden skaalautumista tukevia puitteita. Yritysten tulee yhdessä julkisten toimijoiden ja yliopistojen kanssa avartaa strategista ajatteluaan ja kehittää uusia toimintamalleja, jotka edesauttavat kestävän kasvun rakentamista.”
”Pitkäjänteisyys on iso haaste, mutta onneksi edelläkävijäyritykset ovat jo oivaltaneet kestävän kasvun olevan myös omistajien etu. Kestävän kasvun mittaaminen on toinen haaste, koska ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden tulokset näkyvät usein vasta vuosien päästä. Erilaisten mittareiden yhteensovittaminen sekä yritysten että kansantalouden tasolla on sekin haasteellista. Valtion rooli kestävän kasvun rahoituksessa on erittäin tärkeä, mutta lähivuosina valtiolla on paljon muitakin rahareikiä, kuten tiedämme”, Kosonen sanoo.
”Viimeisin, vaan ei vähäisin haasteemme kestävälle kasvulle on se, että olemme jääneet teollisen aikakauden ajattelu- ja toimintamallien vangeiksi. Kompleksisuus ja kaaos ovat tätä päivää, ja silloin tarvitaan strategista ajattelua ja täysin uudenlaisia toimintamalleja. Olemme myös teollisen aikakauden käsitteiden ja kielen vankeja. Esimerkiksi hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen on tavoite, joka tuskin riittää innostamaan nuorempaa sukupolvea kehittämään uudenlaisia ratkaisuja kestävän kasvun rakentamiseksi.”
Elinvoima ponnahduslautana kestävälle kasvulle
Timo Santalaisen mukaan on syytä nähdä neljä eri johtamisen arvonluonnin jalustaa, joille elinvoimaetua (EVE) rakennetaan.
”Ensimmäisellä jalustalla on operatiivinen eli päivittäinen johtaminen, josta syntyy parhaimmillaan operatiivinen etu, toteutusvoima. Seuraavalla jalustalla katsotaan oman organisaation ulkopuolelle. Seurataan asiakkaita ja kilpailijoita, ja löydetään liiketoimintaetu, bisnesetu. Kolmannella jalustalla on strateginen johtaminen, jolla tarkastellaan, mitä sellaisia resursseja meillä on, joilla voidaan luoda jotain ainutlaatuista. Neljäs johtamisen areena on instituutionaalinen johtaminen, jossa julkiset toimijat luovat yhteiskunnalle lisäarvoa”, Santalainen kertoo.
”Elinvoimaedun lähde on strategisen johtamisen ja institutionaalisen johtamisen välissä, josta ammentamalla voidaan saavuttaa elinvoimaetua. Elinvoima on merkityksellisyyden voimaannuttama ”hyvän kierre”. Sen pohjalta organisaatioille syntyy pyrkimys kestävään kasvuun ja kehittymiseen. Parhaimmillaan se voi johtaa edelläkävijyyteen ja hyvän kierteen tuomaan elinvoimaetuun. Uskomme, että kestävin ja pitävin elinvoimaetu syntyy, kun eri sektoreiden toimijat tekevät saumatonta yhteistyötä.”
Miten sitten elinvoimaetu ja kilpailuetu suhteutuvat toisiinsa? ”Ne täydentävät toisiaan. Merkittävä ero on se, että kilpailuetua luodaan suhteessa muihin eli kilpailijoihin. Elinvoimaetu sen sijaan syntyy edistymisenä suhteessa organisaation omaan missioon, arvoihin ja syvempään merkityksellisyyteen. Elinvoimaetua voi kehittää kolmella toimintamallia, jotka ovat yritysten omaehtoinen elinvoimaedun tavoittelu, yritysten ja kaupunkien/kuntien yhteiskehitys, yhteinen arvonluonti, sekä kansallisilta ponnahduslaudoilta tapahtuvat tiikerinloikat”, Santalainen kertoo.
Seminaarin avasi tervehdyspuheenvuorollaan Kauppakorkeakoulun dekaani Timo Korkeamäki. Paneelikeskusteluun osallistuivat Taavi Heikkilä (vuorineuvos, Kauppakorkeakoulun Executive in Residence, SOK:n entinen pääjohtaja), Ilona Lundström (työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osaston osastopäällikkö) sekä Jukka Mäkelä (Espoon kaupunginjohtaja). Puolitoista tuntia kestäneen virallisen osuuden jälkeen keskustelua jatkettiin viinilasillisen äärellä Ravintola Arvossa Kauppakorkeakoulun pohjakerroksessa.
***
Mikko Kososen (KTT, Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja) ja Timo Santalaisen (KTT, VTL, toimitusjohtaja Stratnet, dosentti) Elinvoimaetu: Missiona kestävän kasvun edelläkävijyys -kirja on juuri ilmestynyt. Tulevaisuuteen ohjaava strategiaopas on luotu erityisesti yritysten ja julkisen sektorin päättäjiä varten.
”Mikko Kososen ja Timo Santalaisen Elinvoimaetu-kirja tarjoaa hyvin perusteltuja uusia näkökulmia kestävän kasvun rakentamiseen ja Suomen innovaatiopolitiikan kehittämiseen. Suosittelen lämpimästi kirjan lukemista kaikille uudistushaluisille yritysjohtajille ja julkisen sektorin päätöksentekijöille”, sanoo Matti Alahuhta.
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.